Janis Rozentāls

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Janis Rozentāls
Janis Rozentāls valokuvassa.
Janis Rozentāls valokuvassa.
Syntynyt 18. maaliskuuta 1866
Saldus
Kuollut 26. joulukuuta 1916 (50 vuotta)
Helsinki
Ammatti taiteilija

Janis Rozentāls (18. maaliskuuta 1866 lähellä Saldusia – 26. joulukuuta 1916 Helsinki) oli merkittävä latvialainen taidemaalari ja Latvian kansallistaiteilija.[1][2]

Rozentāls oli jo eläessään Latvian arvostetuimpia ja suosituimpia taiteilijoita. Hänen tuotantonsa on varsin monimuotoista[3] ja hän vaikutti laajasti maan taide-elämään. Muotokuvien ja mytologisten maalausten ohella hän oli luomassa Latvian kansallista tyyliä muun muassa lavastuksessa ja kuvitustaiteessa.[1]

Rozentālsin vaimo oli suomalainen, ja pariskunta asui Suomessa kymmenisen vuotta.[4]

Taiteellinen ura ja tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rozentālsin isä oli kyläseppä, joka toimi lähellä Saldusin kaupunkia Kuurinmaalla. Perheen köyhyyden vuoksi hän lähti jo nuorena etsimään töitä Riiasta. Rozentāls opiskeli seinämaalarin työn ohessa piirustusta Riian saksalaisen käsityöläisseuran koulussa.[5] Opinnot jatkuivat 1888–1894 Pietarin taideakatemiassa, josta hän sai diplomin 1896.[2] Monet muutkin latvialaiset opiskelivat Pietarin taideakatemiassa, ja ryhmä nuoria latvialaisia opiskelijoita perustikin tuolloin ryhmän nimeltä ”Rubis” (Uurastaja). Tavoitteena oli luoda latvialaista kulttuuria kansanperinteen ja muiden kansallisten piirteiden pohjalta. Kotiseudun luonto, maaseudun arki ja kansan elämä olivat taiteeseen sopivia aiheita, joita Rozentāls suosikin.[3]

Rozentālsin tyyli vapautui ajan tapaan akateemisesta kohti impressionismia, symbolismia ja jugend-tyyliä. Maalauksissa on vaikutteita myös jälki-impressionismista.[2] Rozentāls sai virikkeitä myös Suomen kansallisromantiikasta ja häntä on sanottu Latvian Edelfeltiksi johtuen tyylin ja aiheiden samansuuntaisuudesta.[4] Hän tutustui 1897 Suomessa käydessään Edelfeltin, Järnefeltin ja Gallen-Kallelan teoksiin – viimemainitun Kalevala-maalaukset innoittivat häntä käsittelemään latvialaista tarustoa ja mytologiaa.[3]

Rozentāls oli tärkeä henkilö kulttuurielämässä yleensä. Hänen ateljeensa Riiassa oli suosittu kohtauspaikka, jossa taiteilijoiden ohella kävi muusikoita ja kirjailijoita niin Suomesta kuin Latviasta.[3] Rozentāls osallistui taide-elämään myös opettamalla Riian kaupungin taidekoulussa ja toimimalla latvialaisten taiteilijoiden yhdistyksessä "Rūķis" ("Peikko"). Hän myös kirjoitti säännöllisesti taidekritiikkejä.[2]

Rozentāls oli yksi Latvian kansallisen maalaustyylin perustajista. Hänet tunnetaan muotokuvamaalauksistaan, joita hän teki kulttuurielämän merkkihenkilöiden ohella talonpojista ja kaupunkilaisista. Rozentāls kuvasi maalauksissaan tavallista elämää muun muassa maaseudulla ja maalasi laatukuvia. Tuotantoon kuuluu lisäksi mytologisia sekä symbolisia aiheita, maisemamaalauksia ja alttaritauluja. Monipuolisena taiteilijana hän teki myös grafiikkaa, lavastuksia, kuvituksia ja monumentteja.[2][1][3]

Avioliitto ja elämän loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rozentals avioitui suomalaisen laulaja Elli Forsselin kanssa maaliskuussa 1903[6].[1] Rozentālsit asuivat Suomessa vuosina 1905–1916. Viimeiset kaksi vuotta he asuivat Kulosaaressa huvilassa, joka on sittemmin purettu Itäväylän tieltä.[4] Rozentāls sairastui näyttelymatkalla Moskovassa ja hän kuoli 26. joulukuuta 1916[5] Helsingissä 50-vuotiaana ollessaan vielä uransa huippuvaiheessa.[1][4] Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle, josta hänet siirrettiin Riian metsäkalmistoon vuonna 1920[7].

Rozentālsin teoksia museoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa Rozentālsin tuotannosta on Latvian Valtion Taidemuseossa,[3] lisäksi on kaksi kotimuseota. Saldusissa, noin sata kilometriä Riiasta länteen, on Janis Rozentalsin historian ja taiteen museo, joka toimii Rozentālsin suunnittelemassa talossa. Se valmistui 1900 Rozentālsin asunnoksi ja ateljeeksi, mutta hän asui siellä vain pari vuotta. Vuonna 1949 perustettiin museo, jossa on Rozentālsin teoksia ja muuta häneen liittyvää esineistöä.[2]

Riiassa on toinen Rozentālsiin liittyvä museo eli Janis Rozentalsin ja Rūdolfs Blaumanisin museo. Vuonna 1904 rakennettu jugend-talo oli Rozentālsin ja kirjailija Blaumaniksen asunto. Museossa on Rozentālsin ateljeen ja teosten ohella nähtävissä hänen olohuoneensa sekä huonekaluja ja taloustavaroita. Blaumanis vuokrasi yhtä talon huoneista. Museo avattiin vuonna 1973. Talo oli 1900-luvun alun latvialaisen älymystön ja taiteilijapiirien kohtauspaikka.[2]

Suomessa on ollut näyttelyitä Rozentālsin maalauksista Porin taidemuseossa 1986[3] ja Sinebrychoffin taidemuseossa 2006.[1]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Unelma onnesta. Janis Rozentals 1866–1916, näyttelyluettelo.
  • Mela, Merja (toim): Janis ja Elli Rozentals - elämää ja taidetta. Rozentals-seura, [Helsinki]: 2006. ISBN 951-98671-2-0
  • Mela, Marjo ja Valba, Lembit: Latvian historiaa ja kulttuuria. Rozentāls-seura, 2005. ISBN 951-986-71-1-2.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Unelma onnesta – Janis Rozentāls 27.4. – 27.8.2006 (aspx) Sinebrykoffin taidemuseo. Viitattu 26.10.2010.
  2. a b c d e f g Janis Rozentāls Rozentāls-seura. Viitattu 26.10.2010.
  3. a b c d e f g Näyttelyohjelma vuonna 1986 Porin taidemuseo. Viitattu 26.10.2010.
  4. a b c d Janis Rozentalsin muistolaatta Kulosaareen Kulosaarelaiset.fi. Viitattu 26.10.2010.
  5. a b Mela ja Valba 2005, s. 269
  6. Mela ja Valba 2005, s. 270
  7. Mela ja Valba 2005, s. 271

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]