Kilpisjärven pamaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kilpisjärven pamauksen muistolaatta kivessä Saanan länsipuolella.

Kilpisjärven pamaus tarkoittaa suomalaisten jääkärien ensimmäisen maailmansodan aikana tekemää venäläisen sotatarvikevaraston räjäytystä Kilpisjärven Siilastuvalla kesäkuussa 1916.

Saksasta Ruotsin kautta tullut neljän jääkärin joukko räjäytti Siilastuvan majatalon läheisyyteen sijoitetun sotatarvikevaraston 6. kesäkuuta 1916. Varastossa oli kaikkiaan 150 tonnia muiden ympärysvaltojen Venäjän keisarikunnalle toimittamaa sotamateriaalia.[1][2] Tarvikkeet oli tuotu sinne välivarastoon maitse hevos- ja porokyydillä Norjan Skibotnista; ne olivat matkalla Tornioon ja edelleen venäläisille joukoille.

Neljän jääkärin ryhmä, johon kuuluivat Juho Heiskanen, Immo Relander, Vilho Suvirinne ja Oiva Willamo, lähti Lockstedtin leiriltä Saksasta toukokuun alussa 1916. He saapuivat junalla Ruotsin puolen Matarenkiin ja jatkoivat sieltä jalkaisin erämaan halki kohti Kilpisjärveä. Jääkärit saapuivat Kilpisjärvelle 5. kesäkuuta ja ylittivät kävellen vielä jäässä olleen järven. Siilastuvan majatalossa he kertoivat sotatarvikevaraston päällikkönä toimineelle suomalaiselle merikapteeni Johan Stenbergille olevansa matkalla Norjaan kalastamaan ja pyysivät yösijaa.

Seuraavana aamuna jääkärit lähtivät kävellen kohti Norjan rajaa, mutta jäivät läheisen tunturiharjanteen taakse tarkkailemaan varastoalueen tapahtumia. Noin kello 20 varastopäällikkö ja yksi vartiomies lähtivät kävellen kohti Norjan rajaa, ja pian tämän jälkeen jääkärit suuntasivat varastoalueelle. Siellä oli paikalla vain muutamia suomalaisia vartiomiehiä ja työmiehiä, jotka eivät ryhtyneet vastarintaan. Jääkäri Suvirinne jäi Norjaan vievän tien varteen tarkkailemaan varaston päällikön mahdollista paluuta sillä aikaa, kun jääkärit Heiskanen ja Relander asettivat räjähdyspanoksia tarvikekasoihin.

Noin kello 23:45 tiellä vartiossa ollut Suvirinne hälytti päällikön olevan palaamassa, ja samalla hetkellä Heiskanen räjäytti varastoon asetetut panokset. Räjähdykset tuhosivat kuitenkin vain osan varastosta, sillä käytetty räjähdysainemäärä oli ollut liian pieni. Niinpä jääkärit aukoivat laatikoita ja sytyttivät niissä olleen lastuvillatäytteen avulla lopun varaston tuleen. Varastolle saapunut merikapteeni Stenberg otettiin vangiksi ja hänet pakotettiin kirjoittamaan todistus varaston käyttötarkoituksesta sekä tarvikemääristä.

Jääkärit lähtivät Siilastuvalta kello neljän aikaan aamulla varaston vielä palaessa. He ottivat mukaansa vartiomiehiltä takavarikoidut aseet ja neljä kenttäpuhelinta. Alkumatkan Ruotsin puolelle heitä kyyditsi hevosella varastolla vartiomiehenä ollut Yrjö Koivula. Ruotsin puolella jääkärit piilottivat takavarikoidut aseet lumihankeen ja lähtivät paluumatkalle kohti etelää. Tultuaan Vittankiin he matkustivat autokyydillä Haaparannalle, josta operaatiota johtaneelle saksalaiselle majuri Bayerille lähetettiin sähkösanoma ”Sage Maximilian, dass John schon verheiratet ist” (suom. ”Sano Maximilianille, että John on mennyt naimisiin”) merkiksi siitä, että tehtävä oli suoritettu onnistuneesti. Haaparannalta jääkärit jatkoivat matkaa Tukholmaan ja edelleen uusiin tehtäviin.

Siilastuvan läheltä löytyy edelleen jäännöksiä tuhotusta sotamateriaalista.[3] Saanatunturin kupeessa on myös aiheeseen liittyvä muistolaatta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puranen, Elja: Pioneeriaselajin historia 1969-1993, s. 447. Helsinki: Pioneeriaselajin liitto, 1995. ISBN 952-90-6502-7. (suomeksi)
  2. Tuomisto, Antero: Sotiemme muistomerkit, s. 80. Suomen matkailuliitto, 1990. ISBN 951-838-064-3. (suomeksi)
  3. Museoviraston Kulttuuriympäristön rekisteriportaali : Enontekiö Kiekula 1

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Innola, Erkki: Kilpisjärven räjähdys (Parole 7/1958)
  • Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Pekkola, Sulo-Weikko, Auer, Into: Kalterijääkärit: III osa. Porvoo: WSOY, 1935. ISBN puuttuu teoksesta. (suomeksi)
  • Puranen, Elja: Pioneeriaselajin historia 1969-1993. Helsinki: Pioneeriaselajin liitto, 1995. ISBN 952-90-6502-7. (suomeksi)
  • Saarinen, Eero-Eetu: Pioneeriaselajin historia 1918–1968. Helsinki: Pioneeriupseeriyhdistys, 1989. ISBN 951-99063-9-8. (suomeksi)
  • Tuomisto, Antero: Sotiemme muistomerkit, s. 80. Suomen matkailuliitto, 1990. ISBN 951-838-064-3. (suomeksi)
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938.
  • Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa. Jääkäriliitto r.y, 1957.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]