Otto Heino

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vivika ja Otto Heino.

Otto Heino (20. huhtikuuta 1915 East Hampton, Connecticut, Yhdysvallat16. heinäkuuta 2009 Ojai, Kalifornia, Yhdysvallat) oli amerikansuomalainen keramiikkataiteilija.[1]

1930-luvulla Heino perusti menestyneen kuljetusliikkeen. Hän palveli toisen maailmansodan aikana Saksan rintamalla B17-pommikoneen ampujana. Hän tutustui sodan aikana Lontoossa keraamikko Bernard Leachiin, jonka työskentelyä seuratessaan hän sai innostuksen keramiikan tekemiseen. Hän opiskeli alaa New Hampshiren taide- ja käsityökoulussa, jossa hän tutustui opettajana toimineeseen tulevaan vaimoonsa. He tekivät taide- ja käyttöesineitä, jotka he signeerasivat Otto + Vivika riippumatta siitä, kumpi ne oli tehnyt. Lisäksi he kouluttivat keraamikkoja. Otto Heino työskenteli 1950- ja 1960-luvuilla Nasalle ja suunnitteli muun muassa avaruusrakettien kärkiin keraamisia laattoja, jotka kestivät kuumuutta. Heino kehitteli vaimonsa Vivika Heinon kanssa kiinalaistyylistä himmeänkeltaista lasitetta, joka vihdoin onnistui vasta vaimon kuoltua.[1]

Heinot saivat vaikutteita Arts and Crafts -liikkeestä, saksalaisesta Bauhausista ja japanilaisesta keramiikkataiteesta.[2]

Heinot tekivät Michael Curtizin Hollywood-elokuvaan Sinuhe, egyptiläinen 751 keraamista esinettä.[2]

Heino avioitui Vivika Heinon (k. 1995) kanssa 1950. Hänen vanhempansa olivat Suomesta muuttaneet August ja Lena Heino.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jaakko Kangosjärvi: Savesta syntyi pitkä ura ja lasitteesta omaisuus. Helsingin Sanomat, 22.7.2009, s. B7. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b The Art of Vivika and Otto Heino Exhibition background. 2005. Oakland Museum of California. Viitattu 22.7.2009. (englanniksi)