Ethel ja Julius Rosenberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ethel ja Julius Rosenberg

Ethel Rosenberg (os. Greenglass) (12. toukokuuta 191519. kesäkuuta 1953) ja Julius Rosenberg (28. syyskuuta 191819. kesäkuuta 1953) olivat yhdysvaltalaisia kommunisteja, jotka tulivat tunnetuiksi heitä vastaan nostetuista syytteistä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, erityisesti ydinasesalaisuuksien välittämisestä venäläisagenteille. Molemmat tuomittiin kuolemaan, vaikka näyttöä heidän syyllisyydestään pidettiin melko huterana. Myöhemmin selvisi, että Julius Rosenberg vakoili Neuvostoliiton hyväksi, joskaan hän ei luultavasti luovuttanut heille merkittäviä atomisalaisuuksia.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ethel Rosenbergin pidätyskuva

Vaikka Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia toisessa maailmansodassa, Yhdysvallat oli epäluuloinen erityisesti Stalinia kohtaan, ja kieltäytyi luovuttamasta tietoja Manhattan-projektista Neuvostoliitolle. Siksi Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe 1949 oli järkytys lännelle erityisesti nopean valmistumisensa takia. Tammikuussa 1950 selvisi, että ydinfyysikko Klaus Fuchs, saksalainen pakolainen, joka oli toiminut Manhattan-projektissa, oli luovuttanut koko sodan ajan tärkeitä projektia koskevia asiakirjoja venäläisvakoilijoille Harry Goldin välityksellä. Kersantti David Greenglass, joka oli toiminut sodan aikana Los Alamosin laboratoriossa tunnusti myös välittäneensä tietoja Goldin kautta. Samalla hän paljasti sisarensa Ethelin, ja tämän miehen Julius Rosenbergin luovuttaneen salaisuuksia.

Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julius Rosenbergin pidätyskuva

Rosenbergien oikeudenkäynti oli alusta asti suuri mediatapahtuma. Päätodistajana oli Greenglass. Hän kertoi Ethel Rosenbergin konekirjoittaneen muistiinpanoja, jotka sisälsivät ydinsalaisuuksia ja tunnusti auttaneensa Rosenbergejä. Hän istui kymmenen vuoden vankeustuomion. Greenglass on myöhemmin sanonut antaneensa väärän todistuksen painostuksen alla ja suojellakseen vaimoaan.

Rosenbergit todettiin syyllisiksi 29. maaliskuuta 1951, ja tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta. Molemmat kiistivät syyllisyytensä loppuun asti. Teloitus pantiin täytäntöön 1953 Sing Singin vankilassa niin koti- kuin ulkomaisista vastalauseita huolimatta. Elokuvassa Atomic Café on haastattelu, jossa kerrotaan että Ethel Rosenberg jouduttiin teloittamaan kahdesti, koska ensimmäiset sähköiskut eivät olleetkaan kuolettavia, mikä havaittiin kun teloitettu tutkittiin rutiinimääräyksen mukaan ensimmäisen teloituksen jälkeen.

Ethel ja Julius Rosenbergin oikeudenkäynti herätti 1950-luvulla runsaasti huomiota. Pariskunnan tukijoiden mukaan Rosenbergit lavastettiin syyllisiksi eikä heille annettu mahdollista tasapuoliseen oikeudenkäyntiin kommunisminvastaisen mielialan ollessa vahvimmillaan. Toisten mielestä taas Rosenbergien tapaus oli todiste kommunistien salaliitosta [1].

Julius Rosenbergiä vastaan löytyi ristiriitaista todistusaineistoa, jonka mukaan hän oli saattanut tavata NKVD:n agentteja. Vasta kylmän sodan päätyttyä Venäjän julkaisemista dokumenteista selvisi, että Julius oli toimittanut tietoja NKVD:lle vuodestä 1943 lähtien. Koska hänen kirjoittamansa muistiinpanot eivät ilmeisesti sisältäneet merkittäviä uusia tietoja neuvostoliittolaisille, monet pitävät kuolemantuomiota liian kovana rangaistuksena.

Myöhempiä paljastuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1995 NSA julkaisi VENONA-projektin (jonka tehtävänä oli purkaa venäläisagenttien siepattuja viestejä) asiakirjoja, joista selviää että Julius Rosenberg syyllistyi vakoiluun Neuvostoliiton hyväksi, mutta tietojen tärkeys Neuvostoliiton ydinohjelman kannalta on epäselvä.

Nikita Hruštšovin 1990 julkaistuissa muistelmissa hän ylisti paria "Merkittävästä avustaan atomipommimme kehityksen nopeuttamiseksi", vaikka tämä tieto on myöhemmin kiistetty.

Entinen KGB-kenraali Alexander Feklisov, Julius Rosenbergin läheinen ystävä, on sanonut Rosenbergien olleen syyttömiä atomisalaisuuksien luovuttamiseen, vaikka Julius Rosenberg luovuttikin muita tietoja Neuvostoliitolle.

Oikeudenkäynnin asiakirjoja ei edelleenkään julkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa tuomioistuin on vuonna 2008 estänyt vakoiluoikeudenkäynnin keskeisen todistajanlausunnon julkistamisen. National Security Archives tutkimuslaitos halusi saada päivänvaloon lausunnon, joka vaikutti keskeisesti Ethel ja Julius Rosenbergin saamaan kuolemantuomioon. Avaintodistajana toiminut Ethel Rosenbergin veli David Greenglass on sanonut antaneensa väärän todistuksen, mutta vaatinut, ettei hänen lausuntoaan saa tuoda julkisuuteen. Yhdysvaltalainen piirioikeuden tuomari on päättänyt, että Greenglassin todistajanlausunto jää edelleen salaiseksi [1].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id96901.html Tunnetun vakoiluoikeudenkäynnin aineistoa ei päivänvaloon

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rosenbergien oikeudenkäynti.