Wasawings

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oy Wasawings Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1979
Lakkautettu n. 1992
Kotipaikka Vaasa (–1985)
Ilmajoki (1985–)
Toimiala Lentoliikenne
Wasawingsin Beech 99 Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 1987

Oy Wasawings Ab oli 1980-luvulla toiminut suomalainen lentoyhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 1979, ja sen kotipaikka oli aluksi Vaasa ja vuodesta 1985 alkaen Ilmajoki. Ilmailuhallitus myönsi yhtiölle ensimmäisen ansiolentotoimiluvan 3. marraskuuta 1981. Sen jälkeen tätä lupaa laajennettiin kokeilumielessä koskemaan myös taksi- ja tilauslentoja vuosina 19821983 reiteillä KauhajokiHelsinki ja Ilmajoki–Helsinki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. joulukuuta 1983 Wasawings aloitti säännöllisen kevytreittiliikenteen reitillä Ilmajoki–Helsinki. Alkuvuonna 1985 yhtiö sai luvan aloittaa ensin taksi- ja myöhemmin kevytreittiliikenne myös reitillä Ylivieska–Helsinki. Helmikuussa 1988 yhtiö aloitti kevytreittiliikenteen reitillä Helsinki–Halli ja kesäkuussa 1989 reitillä Ilmajoki–KittiläIvalo.

1980-luvun puolivälistä alkaen yhtiön toiminnassa havaittiin puutteita, minkä vuoksi yhtiölle myönnettiin liikennelupia vain lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Yhtiön toiminnasta tuli ilmailuhallitukselle lukuisia valituksia sekä asiakkailta että henkilökunnalta määräysten vastaisesta toiminnasta. Ilmailuhallitus teki yhtiöön useita tarkastuksia, ja yhtiön toimintaa käsiteltiin myös oikeudessa.

1980-luvun lopulla yhtiö jatkoi toimintaa Pohjanmaan Lento Oy -nimellä. Yhtiö omistuspohjaa laajennettiin ja organisaatiota uusittiin. Pohjanmaan Lento saikin ansiolentotoimiluvan marraskuussa 1990.[1] Toimilupa kuitenkin peruutettiin Ilmailulaitoksen aloitteesta tammikuussa 1992. Syynä olivat yhtiön lentotoiminnassa useat lyhyen ajan sisällä sattuneet vaaratilanteet sekä reittilentojen runsaat peruutukset ja myöhästymiset.[2]

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylivieskan onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

31. elokuuta 1986 Wasawingsin Cessna 404 -lentokone OH-CIG törmäsi Ylivieskan lentopaikan laidalla olleeseen voimajohtolinjaan, katkoi puita yli 150 metrin matkalta, syttyi lopuksi palamaan ja tuhoutui täysin. Lentokoneessa yksin ollut ohjaaja sai vakavia vammoja. Tutkintaselostuksen mukaan "onnettomuuden syy oli sarja virheellisiä päätöksiä alkaen lennon valmistelusta, jatkuen laskeutumisyritykseen säässä, joka ei olisi edellyttänyt edes lähestymisen aloittamista ja päätyen myöhästyneeseen ylösvetoon muutaman metrin korkeudesta ja törmäykseen sähköjohdinlinjaan ja puihin. Myötävaikuttavana tekijänä onnettomuuteen oli ollut yleinen tapa yhtiössä tehdä lasku sääminimeistä piittaamatta. Eräänä tekijänä lähtöpäätöksen tekoon puutteellisin valmisteluin on ollut yhtiössä vallinnut käytäntö, jonka mukaan lennot on pyritty suorittamaan tarpeen vaatiessa jopa määräyksiä rikkoen."

Ilmajoen onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

14. marraskuuta 1988 kello 07:14 yhtiön käyttämä, Karair Oy:ltä vuokrattu brasilialaisvalmisteinen Embraer 110 EMB-P1 Bandeirante -lentokone OH-EBA tuhoutui maahantörmäyksessä Ilmajoen lentoaseman läheisyydessä. Kone oli aikataulun mukaisella kevytreittilennolla Helsingistä Ilmajoelle. Onnettomuudessa sai surmansa kuusi ihmistä. Onnettomuustutkintalautakunnan mukaan "onnettomuuden välitön syy oli päätös jatkaa NDB-lähestymistä vaikeissa näkyvyysolosuhteissa minimilaskeutumiskorkeuden alapuolelle ilman vaadittavaa näköyhteyttä lähestymisvaloihin tai kiitorataan. Tällöin hyvin matalalta aloitettu ylösveto epäonnistui. Myötävaikuttavina tekijöinä olivat lentoyhtiön puutteellisesta turvallisuuskulttuurista johtuneet suorituspaineet, jotka korostuivat ohjaajan persoonallisuusrakenteen takia." Tutkinnan yhteydessä havaittiin puutteita lentoyhtiön, lentokentän pitäjän ja viranomaisten toiminnassa.

Ilmajoen onnettomuuden aikaan yhtiön laivastoon kuului onnettomuudessa tuhoutuneen Embraer 110 Bandeirante -koneen lisäksi yksi Cessna 404 ja kaksi Beech 99 -lentokonetta. Yhtiön palveluksessa työskenteli tuolloin noin 25 henkilöä. Matkustajia yhtiö kuljetti vuonna 1987 noin 13 000 ja vuonna 1988 noin 14 600. Lentoyhtiön pääomistajia olivat hallituksen puheenjohtaja Veikko Tuutti sekä eräät eteläpohjalaiset yritykset. Tämän lisäksi yhtiöllä oli joukko pienomistajia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pohjanmaan Lennosta Wasawingsin seuraaja. Siivet, 1991, nro 1, s. 11. Kangasala: AR-kustannus Oy. ISSN 0783-2990.
  2. Kevytreittilentoluvissa jälleen muutoksia. Siivet, 1992, nro 2, s. 8. Kangasala: AR-kustannus Oy. ISSN 0783-2990.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]