Matti Kurjensaari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kaarlo Matti Kurjensaari (vuoteen 1939 saakka Salonen, 4. toukokuuta 1907 Hämeenlinna10. maaliskuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja sekä poliittinen taustavaikuttaja.

Kurjensaari tuli ylioppilaaksi 1927 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1932. Hän työskenteli aluksi kustannusvirkailija K.J.Gummerus Oy:ssä vuosina 19321935 ja sen jälkeen päätoimittajana Kansallisen Edistyspuolueen Nykypäivä-viikkolehdessä 19361937 ja osuusliike Elannon Elanto-lehden toimittajana 19381940. Välirauhan aikana 19401941 Kurjensaari oli Suomi-Filmi Oy:n kirjallisen osaston palveluksessa.

Sodan jälkeen Kurjensaari toimi Yleisradion teatteriosaston päällikkönä 1945-1947 ja SDP:n skogilaisen opposition lehden Päivän Sanomain päätoimittajana 19571959. Kurjensaari sai professorin arvon 1972.

Kurjensaari kuului presidentti Urho Kekkosen lähipiiriin ja oli aktiivinen toimija Paasikivi-seurassa sen perustamisesta lähtien.

Kurjensaari oli tunnettu ennen kaikkea ajankohtaisista aiheista kirjoittavana esseistinä. Hän otti käyttöön termit ”ensimmäinen ja toinen tasavalta”, joiden välisenä taitekohtana hän piti vuoden 1945 eduskuntavaaleja.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tie Helsinkiin: romaani. 1937
  • Nuoruuden toinen näytös, romaani. 1939
  • Taistelu huomispäivästä. 1944
  • Naapurimme Neuvostoliitto: kuvitettu tieto- ja lukukirja. 1946
  • Helsinki, Itämeren tytär. 1949 (Erik Blombergin kanssa)
  • Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa. 1950
  • Helsinki/valokuvat Fred Runeberg, kuvatekstit Matti Kurjensaari. 1950
  • Syntynyt Suomessa, romaani. 1952
  • Hämeenlinna: hopenharmaitten muistojen kaupunki. 1952
  • Kiinalainen päiväkirja: uutta Kiinaa suomalaisin silmin. 1953
  • Suuntana suomalainen. 1955
  • Suomalainen päiväkirja. 1956
  • Miekkatanssi: aforismeja, oivalluksia, vastaväitteitä. 1957
  • Jäähyväiset 50-luvulle. 1960
  • Helsingin tarina. 1962
  • 30-luvun vihainen nuori mies. 1962
  • Tie Helsinkiin; Nuoruuden toinen näytös. 1963
  • Isät ja pojat eli Tuttilan tapahtumat tosiasiain valossa. 1963
  • Kulma ja kaari: ajankuvia Wulffin kauppahuoneen 75-vuotistaipaleelta 1890–1965. 1965
  • Veljeni merellä myrskyävällä: muotokuvia muistista. 1966
  • Puiset pyramidit: Aukusti Asko Avoniuksen henkilö ja luonne. 1968
  • Taistelu huomispäivästä isänmaan opissa 1918–1948. 1969
  • Kansakunnan kaapin päällä : muotokuvia muistista. 1969
  • Kulkue: 27 muotokuvaa muistista. 1970
  • Silmätikut : muotokuvia muistista. 1971
  • Syntynyt sivulliseksi : näkyjä ja näkemyksiä 1960–1973. 1973
  • Loistava Olavi Paavolainen: henkilö- ja ajankuva. 1975
  • Suomalainen päiväkirja 20 vuotta sitten uudet päätelmät. 1976
  • Kansalaiskirja: muotokuvia muistista. 1977
  • Mitattua matkaa : merkintöjä 1973–1978. 1978
  • Elävä Aulanko. 1983
  • Presidenttikaskut: kaskuja ja tarinoita tasavallan yhdeksästä päämiehestä. 1987

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtion kirjallisuuspalkinto 1948, 1952
  • Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1955
  • Pro Finlandia -mitali 1967

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]