Trevor Howard

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Trevor Howard vuonna 1973.

Trevor Howard (synt. Trevor Wallace Howard-Smith 29. syyskuuta 1913 Cliftonville, Margate, Kent, Englanti7. tammikuuta 1988 Lontoo) oli englantilainen elokuva-, teatteri- ja televisionäyttelijä.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trevor vietti elämänsä ensimmäiset viisi vuotta Ceylonilla, jossa hänen isänsä työskenteli. Hänen sairaanhoitajaäitinsä oli syntyjään kanadalainen. Kahdeksanvuotiaana hän meni kouluun Bristolissa. Howard opiskeli näyttelemistä Royal Academy of Dramatic Art-koulussa ja näytteli lontoolaisissa teattereissa useita vuosia ennen toisen maailmansodan syttymistä. Hänen ensimmäinen palkallinen esiintymisensä oli näytelmässä Revolt in a Reformatory vuonna 1934. Seuraavana vuonna elokuvayhtiö Paramountin kykyjenetsijä tarjosi hänelle töitä elokuvissa, mutta Howard kieltäytyi, koska halusi luoda uransa teatterissa. Hän pärjäsikin hyvin ja näytteli mm. kaksi vuotta esitetyssä Terence Rattiganin näytelmässä French without Tears.

Sodan syttyessä syksyllä 1939 Howard hakeutui vapaaehtoiseksi sekä ilmavoimiin että maavoimiin, mutta hänet hylättiin molemmissa. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin kuitenkin viestijoukkojen maahanlaskudivisioonaan. Hän yleni aina vänrikiksi, kunnes hänet vapautettiin palveluksesta invalidisoituneena vuonna 1943.

Vaikka tarinat hänen sankarillisuudestaan sodassa tienasivat hänelle kunnioitusta sekä työtovereiden että fanien keskuudessa, ne osoittautuivat myöhemmin perusteettomiksi. Howard oli itse asiassa vapautettu palveluksesta mielenterveysongelmien vuoksi ja hänellä jopa kuvailtiin olleen psykopaattinen persoonallisuus. Sankaritarinoita oli julkaistu ilman Howardin lupaa pelkästään positiivisen julkisuuden vuoksi, vaikka myös Howard itse kertoi kuinka hän oli hypännyt natsien valtaamaan Norjaan ja taistellut liittoutuneiden maihinnousussa Sisiliassa.

Howard jatkoi työskentelemistä teatterissa näytelmässä The Recruiting Officer (1943). Hän tapasi tuolloin näyttelijätär Helen Cherryn, jonka kanssa meni naimisiin 1944. Avioliitto oli lapseton.

Howardilla oli maine rankkana juhlijana. Hän saattoi juoda huomattavia määriä ja hankkiutua humalapäissään ongelmiin sekä pettää puolisoaan. Juomisestaan huolimatta hän pysyi työssään täsmällisenä ammattilaisena.

Elokuvaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni rooli brittiläisessä sotaelokuvassa Kohtalon miehiä (1944) toimi Howardille ponnahduslautana elokuviin. Tätä seurasi Tie tähtiin (1945) ja romanttinen draama Lyhyt onni (1945), jossa Howard näytteli yhden kuuluisimmista rooleistaan. David Leanin ohjaama elokuva sai useita palkintoja Cannesin elokuvajuhlilla ja toi runsaasti kiitosta Howardille. Lean ja Howard tekivät myöhemmin useasti yhteistyötä.

Vuosina 1945-47 Howard näytteli suosituissa jännityselokuvissa, kunnes sai kutsun Laurence Olivieriltä Petruchion osaan Shakespearen näytelmään Kuinka äkäpussi kesytetään. Vaikka hänen roolinsa sai kehuja Howard huomasi nauttivansa elokuvanteosta enemmän ja keskittyi tämän jälkeen filmiuraan.

Howardin maineen elokuva-alalla sinetöi Kolmas mies (1949). Elokuvassa hän näytteli uralleen tyypillistä roolia: Hiukan kuivakkaa ja ankaraa, mutta ammattitaitoista brittiupseeria. Hän näytteli useissa menestyselokuvissa kuten Kapina laivalla (1962), Taistelu Englannista (1969) ja Gandhi (1982). Hänen viimeiseksi näyttelijätyökseen jäi isoisän rooli elokuvassa The Dawning (1988).

Koko elokuvauransa ajan Howard vaati erityistä ehtoa jokaiseen työsopimukseensa: Hän sai pitää vapaata aina, kun kriketissä pelattiin arvostettuja viisipäiväisiä pelejä.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.