Folke Bernadotte

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Folke Bernadotte
Folke Bernadotte
Folke Bernadotte
Syntynyt 2. tammikuuta 1895
Ruotsin lippu Tukholma, Ruotsi
Kuollut 17. syyskuuta 1948 (53 vuotta)
Israelin lippu Jerusalem, Israel

Kreivi Folke Bernadotte (2. tammikuuta 1895 Tukholma, Ruotsi17. syyskuuta 1948 Jerusalem, Israel) oli ruotsalainen diplomaatti, upseeri, kreivi ja Punaisen Ristin johtaja. Hänet muistetaan neuvotteluista, jotka johtivat 27 000 vangin vapauttamiseen natsi-Saksan keskitysleireiltä toisen maailmansodan aikana.

Folke Bernadotte oli kuningas Oskar II:n pojanpoika ja Kustaa V:n veljenpoika. Hänen isänsä Oscar Bernadotte oli kuitenkin luopunut kruununperimysoikeuksistaan avioituessaan Ebba Munckin kanssa, minkä vuoksi myöskään Folke Bernadottea ei sukulaisuudestaan huolimatta pidetty kuningashuoneeseen kuuluvana. Folke Bernadotte meni naimisiin syntyjään amerikkalaisen Estelle Manvillen (1904–1984) kanssa 1920-luvun lopulla.[1]

Sodan aikana kreivi Bernadotte oli Ruotsin Punaisen ristin varapuheenjohtaja. Hän yritti 1945 neuvotella aselepoa Saksan ja liittoutuneiden välille. Hän sai Heinrich Himmleriltä 24. huhtikuuta 1945 antautumisehdotuksen, jossa Saksa tarjoutui lopettamaan sotatoimet Isoa-Britanniaa ja Yhdysvaltoja vastaan, mutta jatkamaan taisteluita Neuvostoliittoa vastaan. Bernadotte välitti tarjouksen Harry Trumanille ja Winston Churchillille.

Bernadotte johti pelastusoperaatiota, jossa norjalaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia internoituja haettiin valkoisilla busseilla keskitysleireiltä Ruotsin sairaaloihin. 27 000 vankia vapautettiin, huomattava osa heistä juutalaisia. Vuonna 1946 Bernadotte valittiin Ruotsin Punaisen Ristin puheenjohtajaksi.[2]

Vuonna 1948 Bernadotte oli YK:n neuvottelijana Palestiinan kysymyksessä. Äärisionistiseen Lehi-ryhmään kuuluvat salamurhaajat tappoivat hänet Israelissa 17. syyskuuta 1948.[3] Murhan tehnyttä sissiryhmää johti myöhempi Israelin pääministeri Jitzhak Shamir. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.hs.fi/ulkomaat/Prinsessan+etunimi+viittaa+amerikkalaissukulaiseen/a1305556384317
  2. Otavan iso tietosanakirja (2. painos), osa 1, palsta 1203. Helsinki: Otava, 1962.
  3. Folke Bernadotte; fram till mordet 1948 Vita Bussar.
  4. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1990, s. 17. Helsinki: Otava, 1989.
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.