Folke Bernadotte
Wikipedia
Kreivi Folke Bernadotte (2. tammikuuta 1895 Tukholma, Ruotsi – 17. syyskuuta 1948 Jerusalem, Israel) oli ruotsalainen diplomaatti, upseeri, kreivi ja Punaisen Ristin johtaja. Hänet muistetaan neuvotteluista, jotka johtivat 27 000 vangin vapauttamiseen natsi-Saksan keskitysleireiltä toisen maailmansodan aikana.
Folke Bernadotte oli kuningas Oskar II:n pojanpoika ja Kustaa V:n veljenpoika. Hänen isänsä Oscar Bernadotte oli kuitenkin luopunut kruununperimysoikeuksistaan avioituessaan Ebba Munckin kanssa, minkä vuoksi myöskään Folke Bernadottea ei sukulaisuudestaan huolimatta pidetty kuningashuoneeseen kuuluvana.
Sodan aikana kreivi Bernadotte oli Ruotsin Punaisen ristin varapuheenjohtaja. Hän yritti 1945 neuvotella aselepoa Saksan ja liittoutuneiden välille. Hän sai Himmleriltä 24. huhtikuuta 1945 antautumisehdotuksen, jossa Saksa tarjoutui lopettamaan sotatoimet Englantia ja Yhdysvaltoja vastaan, mutta jatkamaan taisteluita Neuvostoliittoa vastaan. Bernadotte välitti tarjouksen Trumanille ja Churchillille.
Bernadotte johti pelastusoperaatiota, jossa norjalaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia internoituja haettiin valkoisilla busseilla keskitysleireiltä Ruotsin sairaaloihin. 27 000 vankia vapautettiin, huomattava osa heistä juutalaisia.
1948 Bernadotte oli YK:n neuvottelijana Palestiinan kysymyksessä. Äärisionistiseen Lehi-ryhmään kuuluvat salamurhaajat tappoivat hänet Israelissa 17. syyskuuta 1948.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Folke Bernadotte; fram till mordet 1948 Vita Bussar.
