Koillis-Grönlannin kansallispuisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koillis-Grönlannin kansallispuiston sijainti kartalla

Koillis-Grönlannin kansallispuisto on Grönlannissa sijaitseva kansallispuisto. Puisto on Grönlannin ainoa ja samalla maailman pohjoisin kansallispuisto. Sen pinta-ala on 927 000 km²[1] ja se kattaa koko Grönlannin koillisen rannikon, sekä suuren osan saaren sisämaasta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston rajat ovat melko suorat. Sen eteläpuolella sijaitsee Sermersooqin kunta ja länsipuolella Qaasuitsupin kunta, jonka raja on 45. läntisen pituuspiirin kohdalla. Suurin osa puistosta sijaitsee Grönlannin jääpeitteen päällä, mutta rannikolla ja pohjoisessa on myös jäättömiä alueita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puisto avattiin 22. toukokuuta 1974, ja se käsitti Ittoqqortoormiitin asumattomat alueet. Vuonna 1988 puisto laajeni 272 000 neliökilometrillä ja saavutti nykyisen kokonsa. Tammikuussa 1977 puisto lisättiin kansainvälisten biosfäärialueiden verkostoon. Puiston nykyisten rajojen sisäpuolella sijaitsevat myös käytöstä poistetut Eismitten ja North Icen tutkimusasemat.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston alueella sijaitsee tutkimusasemia, joista osa on toiminnassa ympäri vuoden ja osa vain kesäisin tai talvisin. Puiston alueella ei ole vakituista asutusta lukuun ottamatta tutkimusasemilla työskenteleviä tiedemiehiä.

Jäistä maisemaa kansallispuistossa

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston rannikkoseudulla elää arviolta 5 000–15 000 myskihärkää sekä lukuisia jääkarhuja ja mursuja. Muita alueella eläviä nisäkkäitä ovat muiden muassa naali, kärppä, poro, sopuli, ja napajänis. Hirvet katosivat puistosta vuonna 1900 ja sudet vuonna 1934. Alueella tehdään kuitenkin satunnaisia susihavaintoja.

Alueen vesissä elää muunmuassa norppa, partahylje, grönlanninhylje, kuplahylje, sarvivalas ja maitovalas.

Alueella lisääntyviä lintulajeja ovat muun muassa amerikanjääkuikka, valkoposkihanhi, lyhytnokkahanhi, haahka, kyhmyhaahka, tunturihaukka, tunturipöllö, pulmussirri, kiiruna ja korppi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]