Arktinen neuvosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta Arktisen neuvoston jäsenmaista (vaaleansininen) ja tarkkailijamaista (tummansininen).

Arktinen neuvosto on kansainvälinen, hallitusten välinen korkean tason foorumi, jossa keskustellaan arktisten alueiden hallitusten ja alueen alkuperäisyhteisöjä koskevista asioista ja ongelmista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktinen neuvosto perustettiin virallisesti Ottawan julistuksella vuonna 1996. Neuvoston tarkoituksena oli parantaa yhteistyötä ja koordinointia arktisen alueen valtioiden välillä. Erityisen tärkeää oli alkuperäiskansojen osallistuminen päätöksentekoon alueen kannalta olennaisten kysymysten ratkaisemiseen, erityisesti kestävän kehityksen ja alueen ympäristönsuojelun päätöksiin.[1] Arktinen neuvosto on väline arktisen alueen hallitusten ja ihmisten kohtaamien ongelmien ja haasteiden käsittelemiseen. Neuvosto on koonnut yhteistä tietopohjaa, joka jaetaan eri maiden välillä. Arktinen neuvosto tekee työtä kestävän kehityksen puolesta, jonka perusta ohjeistuksineen löytyy Kestävän kehityksen puiteasiakirjassa. Asiakirja hyväksyttiin Arktisen neuvoston vuoden 2000 ministerikokouksessa.[2]

Jäsenyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäsenmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[3] [4] [5]

Tarkkailijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarkkailijan asema on auki kaikille ei-arktisille maille, globaaleille ja alueellisille kansainvälisille järjestöille ja kansalaisjärjestöille.[6]

Tarkkailijamaat

[7]

Kansainväliset järjestöt

  • Arctic Circumpolar Route
  • Maailman poronhoitajien liitto (AWRH, Association of World Reindeer Herders)
  • Napa-alueiden luonnonsuojeluliitto (CCU, Circumpolar Conservation Union)
  • Kansainvälinen arktinen tiedekomitea (IASC, International Arctic Science Committee)
  • Kansainvälinen arktisten sosiaalitieteiden liitto (IASSA, International Arctic Social Sciences Association)
  • Napa-alueiden terveyden kansainvälinen liitto (IUCH, International Union for Circumpolar Health)
  • Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN, The World Conservation Union)
  • Alkuperäisyhteisöjen asioita hoitava kansainvälinen työryhmä (IWGIA, International Work Group for Indigenous Affairs)
  • Pohjois-Atlantin merinisäkäskomissio (NAMMCO, North Atlantic Marine Mammal Commission)
  • Pohjoismaiden neuvosto (NCM, Nordic Council of Ministers)
  • Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO, Nordic Environment Finance Corporation)
  • Northern Forum
  • Pysyvä arktisten alueiden parlamentaarikkokomitea (SCPAR, Standing Committee of Parliamentarians of the Arctic Region)
  • Arktinen yliopisto (UARCTIC, University of the Arctic)
  • Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP, United Nations Development Programme)
  • Norjalainen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman yhteydessä toimiva ympäristöjärjestö (UNEP-GRID/Arendal)

[8]

Kansalaisjärjestöt

[9]

Pysyvät jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktisen neuvoston pysyväksi jäseneksi voivat päästä kaikki arktisen alueen alkuperäiskansoja edustavat järjestöt. Arktisen alkuperäiskansan määritelmänä on, että alkuperäiskansa asuttaa useampaa kuin yhtä Arktisen neuvoston jäsenmaata, tai että yhdessä jäsenmaassa asuu useampi kuin yksi arktinen alkuperäiskansa.[1]

  • Aleuttien kansainvälinen järjestö (AIA, Aleut International Association)
  • Arktinen Athabaskanin neuvosto (Arctic Athabaskan Council)
  • Gwich'inien kansainvälinen neuvosto (Gwich'in Council International)
  • Inuiittien napapiirikonferenssi (ICC, Inuit Circumpolar Conference)
  • Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö (Raipon, The Russian Association of Indigenous Peoples of the North)
  • Saamelaisneuvosto (Sámiráđđi)

[10] [2]

Puheenjohtajuus ja Arktisen neuvoston kokoontuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu kahden vuoden välein. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat määritelleet yhteiset tavoitteet puheenjohtajakausiensa ajaksi, muun muassa neuvoston pääsihteeristön perustaminen Tromsøön, Norjaan. Alla puheenjohtajamaat kronologisessa järjestyksessä:

  • Kanada: 1996-1998
  • Yhdysvallat: 1998-2000
  • Suomi: 2000-2002
  • Islanti: 2002-2004
  • Venäjä: 2004-2006
  • Norja: 2006- maaliskuu 2009
  • Tanska: 2009-2011
  • Ruotsi: 2011-2013
  • Kanada: 2013-2015
  • Yhdysvallat: 2015-2017
  • Suomi: 2017-2019

[1]

Arktinen neuvosto on kokoontunut toistaiseksi kerran kunkin puheenjohtajakauden aikana, kauden loppupuolella. Alla kokoontumispaikat aikoineen:

[1]

Neuvoston asiantuntijatyöryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arktisen neuvoston asiantuntijatyöryhmät ja niiden tiede- ja tekniset tukiryhmät kokoontuvat säännöllisin väliajoin useaan kertaan vuoden aikana. Neuvostolla on tällä hetkellä kuusi asiantuntijaryhmää:

  • Arktinen saastumisvasteohjelma (ACAP, Arctic Contamination Action Programme)
  • Arktinen tarkkailu- ja arviointiohjelma (AMAP, Arctic Monitoring and Assessment Programme)
  • Arktisen alueen kasviston ja eläimistön suojelu (CAFF, Conservation of Arctic Flora and Fauna)
  • Hätäehkäisy, valmius ja vaste (EPPR, Emergency Prevention, Preparedness and Response)
  • Arktisen alueen meriympäristön suojelu (PAME, Protection of the Arctic Marine Environment)
  • Kestävän kehityksen työryhmä (SDWG, Sustainable Development Working Group)

[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]