Japanilainen musiikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Japanilainen kansannainen soittamassa shamisenia.

Japanilaiselle musiikille luonteenomaista on pyrkimys harmoniaan luonnon kanssa. Usein soittimina ovat kielisoittimet, joista tärkeimpiä ovat koto ja shamisen. Muita soittimia ovat esimerkiksi taiko, biwa ja shakuhachi. J-popin lisäksi esimerkiksi enka on Japanissa suosittu musiikkityyli.

Perinteinen japanilainen musiikki käyttää pentatonista asteikkoa, mutta länsimaisella musiikilla on ollut vaikutusta siihen, erityisesti kevyen musiikin alueella.

Nykyään suosittuja japanilaisia yhtyeitä ovat muun muassa B'z, Orange Range sekä L'Arc~en~Ciel. Suosituista artisteista mainittakoon Ayumi Hamasaki sekä Hikaru Utada. Suomessa suosiota nauttivat lisäksi myös kotimaassaan vähemmän tunnetut yhtyeet kuten Dir en grey. Japanilainen rock-musiikki on nostanut suosiotaan huimasti. Sen kantaisiin voi laskea legendaarisen X Japanin.

Kansanmusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Populaarimusiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosisadan alkuvuosikymmeninä kehittyi Japanissa musiikkigenre ryūkōka, joka jakaantui melko äkkiä genreihin enka ja poppusu. Enka-musiikissa länsimaisiin soittimiin saatetaan liittää shakuhachi-huilu.[1] Siinä keskitytään pentatonisiin asteikkoihin.

J-pop[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: J-pop

J-pop on löyhästi määritelty genre, johon kuuluu japanilainen popmusiikki miltei kokonaan. Määritelmä keksittiin 1990-luvulla. Genren juuret ovat 1900-luvun alkupuolella Japaniin rantautuneessa jazz-musiikissa ja länsimaisessa musiikissa. J-popin suosiota on kasvattanut muiden muassa laulaja Hikaru Utada, joka vuonna 2009 ensimmäisenä japanilaisena nousi albumillaan iTunesin myyntilistan top 20:een[2].

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael Bourdaghs: Sayonara Amerika, Sayonara Nippon: A Geopolitical Prehistory of J-Pop. Columbia University Press, 2012. ISBN 978-0-231-15874-9. Google-kirjat (viitattu 17.3.2012). (englanniksi)</ref>

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Roberson, James E.: Men and masculinities in contemporary Japan: dislocating the salaryman doxa, s. 78. Book Now Ltd, 2003. ISBN 0415244463. Google-kirjat (viitattu 17.3.2012). (englanniksi)
  2. Popular japanese music 101: What is J-Pop? Examiner.com. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.