Wuchangin kansannousu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Wuchangin kansannousu (perint.: 武昌起義, yksink.: 武昌起义, pinyin: Wǔchang Qǐyì) aloitti 10. lokakuuta 1911 Kiinan Qing-dynastian kaataneen Xinhai-vallankumouksen ja johti Kiinan tasavallan perustamiseen.

Qing-dynastia modernisoi armeijaansa 1900-luvun alussa käyttäen modernisoidusta armeijakunnasta nimeä "Uusi armeija". Wuchangin kaupunki (osa nykyistä Wuhania) Hubein provinssissa oli uuden armeijan aseiden suurin valmistuspaikka. Monet uuden armeijan upseerit ja sotilaat olivat kiinnostuneet Tongmenghui-puolueen vallankumouksellisesta ideologiasta, moni kuului myös vallankumouksellisiin järjestöihin. Nämä opintopiirit olivat kirjoittaneet vallankumousideoistaan myös Tongmenghui-puolueelle, mutta se ei ottanut niitä vakavissaan.

Kansannousu alkoi vahingossa. Tasavaltalaiset opintopiirit olivat tehneet pommeja, joista yksi vahingossa räjähti. Poliisi alkoi tutkia asiaa ja löysi uuteen armeijaan kuuluvien tasavaltalaisten luetteloita. Tällöin tasavaltalaisille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa kapina heti tai saada kuolemantuomio. Koska suurin osa armeijakunnasta oli lähtenyt tukahduttamaan Sichuanin lakkoja, provinssinhallinto ja armeijan komentaja joutuivat paniikkiin ja pakenivat paikalta. Kapinalliset ottivat haltuunsa ammusvarastot ja rahavarat.

Kapinalliset valitsivat johtajakseen Li Yuanhongin, sillä tämä oli useimpia muita vanhempi ja arvovaltaisempi henkilö. Hän onnistuikin neuvottelemaan maakunnan perustuslailliset kannattajikseen. Muuallakin maakuntaneuvostoja julistautui itsenäisiksi.

Tongmenghui ja sen Yhdysvalloissa ulkokiinalaisia rekrytoimassa ollut johtaja Sun Zhongshan (Sun Yat-sen) halusi osalliseksi kapinaan luettuaan siitä sanomalehdistä. He lähtivät organisoimaan kapinaliikkeitä muualla maassa.

Qing-dynastian katsottiin yleisesti menettäneen taivaan mandaattinsa. Kiinassa perinteisesti ajatellaan taivaan mandaatin menetyksen ja vallan vaihtumisen merkkeinä toimivan luonnononnettomuudet, kuten maanjäristykset ja tulvat, sekä korruptio ja kapinat. Vuonna 1911 Jangtse-joki tulvi, ja kapina lähti liikkeelle Jangtsen läheltä. Tulvassa kuoli noin 100 000 ihmistä.

Qing-dynastia joutui neuvottelemaan pitkään ja lupaamaan merkittäviä myönnytyksiä Yuan Shikaille, jotta tämä lähtisi johtamaan kapinan kukistamista. Viivyttelyn ansiosta kapinalliset ehtivät julistaa väliaikaishallituksen syntyneeksi. Kuukauden kuluessa Kiinan tasavalta oli julistettu syntyneeksi. Yuan Shikai ei kapinaa kukistaessaan edennyt Wuchangiin saakka vaan pysähtyi neuvottelemaan, mikä tiesi Qing-dynastian loppua.

Kiinan tasavallassa eli Taiwanilla lokakuun kymmenettä päivää juhlistetaan kaksoiskymmenennen päivänä ja se on kansallinen juhlapäivä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]