Charles Evans Hughes

Charles Evans Hughes
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja
	13. helmikuuta 1930 – 30. kesäkuuta 1941
Presidentti	Herbert Hoover (nimittäjä)
Edeltäjä	William Howard Taft
Seuraaja	Harlan Stone
Yhdysvaltain 44. ulkoministeri
	5. maaliskuuta 1921 – 4. maaliskuuta 1925
Edeltäjä	Bainbridge Colby
Seuraaja	Frank B. Kellogg
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen
	2. toukokuuta 1910 – 10. kesäkuuta 1916
Presidentti	William Howard Taft (nimittäjä)
Edeltäjä	David Josiah Brewer
Seuraaja	John Hessin Clarke
New Yorkin 36. kuvernööri
	1. tammikuuta 1907 – 6. lokakuuta 1910
Varakuvernööri	Lewis Chanler; Horace White
Edeltäjä	Frank W. Higgins
Seuraaja	Horace White
Henkilötiedot
Syntynyt	11. huhtikuuta 1862; Glens Falls, New York
Kuollut	27. elokuuta 1948 (86 vuotta); Osterville, Massachusetts
Ammatti	Lakimies
Arvonimi	Governor (käännä suomeksi)
Puoliso	Antoinette Carter Hughes
Tiedot
Puolue	Republikaanit
	; Nimikirjoitus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Charles Evans Hughes (11. huhtikuuta 1862 – 27. elokuuta 1948) oli yhdysvaltalainen lakimies ja republikaanipuolueen poliitikko, joka toimi korkeimman oikeuden tuomarina vuosina 1910–1916, Yhdysvaltain ulkoministerinä vuosina 1921–1925 sekä korkeimman oikeuden puheenjohtajana vuosina 1930–1941.

Hughes toimi New Yorkin osavaltion kuvernöörinä vuosina 1907–1910, kunnes hänet nimitettiin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomariksi. Hän erosi korkeimmasta oikeudesta voidakseen asettua presidenttiehdokkaaksi vuoden 1916 vaaleissa. Hän hävisi Woodrow Wilsonille.

Hän toimi ulkoministerinä vuosina 1921–1925, ensin Warren G. Hardingin hallituksessa ja tämän kuoltua varapresidentistä presidentiksi nousseen Calvin Coolidgen alaisena. Hughes erosi vuonna 1925 ja toimi muun muassa Kansainvälisen tuomioistuimen tuomarina vuosina 1928–1930. Vuonna 1930 presidentti Herbert Hoover nimitti hänet korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1941.^[1]