Guinean presidentinvaali 2010
 | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Guinean presidentinvaalin 2010 ensimmäinen kierros järjestettiin 27. kesäkuuta ja toinen kierros 7. marraskuuta. Guinean presidentiksi valittiin Alpha Condé, joka voitti toisella kierroksella Cellou Dalein Diallo. Vaali oli Guinean historian ensimmäinen vapaa vaali. Ehdokkaita oli yhteensä 24.[1]
Ensimmäisten vapaiden vaalien taustalla oli maata kaksi vuosikymmentä hallinneen Lansana Contén kuolema vuonna 2008. Vallankaappauksen jälkeen uusi johto ilmoitti järjestävänsä maassa presidentinvaalit. Niitä siirrettiin kuitenkin kertaalleen, ja marraskuussa 2009 vallankaappausjohtaja kapteeni Moussa Dadis Camara yritettiin murhata. Camaran seuraajaksi tullut Sékouba Konaté lupasi järjestää vaalin puolen vuoden sisällä.lähde?
Ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut puolia äänistä, joten toiselle kierrokselle menivät eniten ääniä saaneet Condé ja Diallo. Toinen kierros kuitenkin viivästyi, kun vaalilautakunta joutui käsittelemään useita vilppisyytöksiä. Se järjestettiin lopulta marraskuussa, melkein puoli vuotta ensimmäisen kierroksen jälkeen.lähde?
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guineaa kaksi vuosikymmentä hallinnut Lansana Conté kuoli 2008, mitä seurasi kapteeni Moussa Dadis Camaran johtama vallankaappaus.[2] Maaliskuussa 2009 Guinean johto ilmoitti, että presidentinvaalin ensimmäinen kierros pidetään 13. joulukuuta kaksi kuukautta parlamenttivaalien jälkeen.[3] Vaalia siirrettiin kuitenkin, ja Camara asetti elokuussa uudeksi päivämääräksi 31. tammikuuta 2010.[4]
Camara ilmoitti syyskuussa asettuvansa vaalissa ehdokkaaksi aiemmista vastakkaisista lupauksistaan huolimatta. Oppositio järjesti Camaran ilmoituksen jälkeen Guinean pääkaupungissa Conakryssä mielenosoituksen Camaran ehdokkuutta vastaan. Armeijan joukot tukahduttivat protestin, ja paikallisen ihmisoikeusjärjestön mukaan väkivaltaisuuksissa kuoli yli 150 ihmistä.[5] Camaran vartiokaartin johtaja Aboubacar Diakité yritti salamurhata Camaran marraskuun alussa. Diakité oli myös niiden turvallisuusjoukkojen johtaja, jotka avasivat tulen protestoijia vastaan. Murhayrityksen taustalla epäillään olleen Camaran halu syyttää Diakitéa murhista ja päästä itse vastuusta.[6] Camaran murhayrityksen jälkeen Sékouba Konaté otti vallan marraskuussa 2009 ja lupasi järjestää maassa vaalin puolen vuoden sisällä.[2]
Guinean poliittiset tahot sopivat 15. tammikuuta siirtymähallinnon muodostamisesta. Hallinto johtaisi maata vaaliin asti. Maaliskuussa 2010 hallinto ilmoitti, että presidentinvaali pidettäisiin 27. kesäkuuta.[7]
Kolme päivää ennen vaalia sattui yhteenotto Tasavaltalaisvoimien liiton (UFR) ja Guinean demokraattisten voimien liiton (UFDG) kannattajien kesken Coyahin kaupungissa 50 kilometrin päässä Conakrystä. UFR:n kannattajat olivat aloittamassa kokousta, kun he joutuivat väittelyyn UDFG:n kannattajien kanssa. Tilanne yltyi kivien heittelyyn, ja molemmista ryhmistä loukkaantui useita ihmisiä.[8]
Vaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1. kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaalin ensimmäinen kierros sujui uutistoimisto Reutersin mukaan rauhallisesti. Ensimmäisellä kierroksella yksikään ehdokkaista ei saanut tarvittavaa ääniosuutta. Toisella kierroksella kohtasivat kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta: Cellou Dalein Diallo ja Alpha Condé.[9]
Ensimmäisen kierroksen jälkeen monet tahot nostivat epäilyjä vaalin rehellisyydestä. Yhdysvaltalaiset tarkkailijat ja johtavat ehdokkaat kyseenalaistivat vaalin järjestelyt. Carter Centerin tarkkailijaryhmän mukaan vaalissa oli sekaannuksia äänestys- ja ääntenlaskukäytännöissä. Lisäksi joitakin äänestysmateriaaleja jaettiin todella myöhään, mikä vaikeutti negatiivisesti vaalin kulkuun.[10]
2. kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guinean vaalikomissio ilmoitti 9. heinäkuuta, että vaalin toinen kierros tulee viivästymään. Se piti pitää 18. heinäkuuta, mutta korkein oikeus joutuu käsittelemään ensimmäiseltä kierrokselta tulleita valituksia. Muutamaa päivää aiemmin kolmanneksi jääneen ehdokkaan Sidya Tourén kannattajat kokoontuivat vaalivilppiepilyiksien takia. Monet ehdokkaat ovat epäilleet vilppiä, ja Touré on syyttänyt vaalikomissionkin osallistuneen vilppiin. Toisen kierroksen äänestyspäivä riippuu korkeimman oikeuden päätöksestä.[11]
Toista kierrosta viivytettiin lopulta neljään otteeseen, ja äänestyspäiväksi muodostui lopulta 7. marraskuuta. Diallon ja Condén toisen kierroksen vaalikampanja ei sujunut ongelmitta. Ehdokkaat edustavat Guinean kahta suurinta etnistä ryhmää. Diallo on fulbe ja Condé mandinka. Kampanjan aikana ehdokkaiden kannattjien välille syttyi kaksi vakavampaa yhteenottoa, joista jälkimmäinen vain hieman yli viikko ennen vaalipäivää. Jälkimmäisen yhteenoton jälkeen kampanjoiti kiellettiin.[12]
Molemmat ehdokkaat julistivat kaksi päivää ennen vaaleja yhteisvetoomuksen uusien yhteenottojen välttämiseksi. Vaalipäivä sujui lopulta ulkomaalaisten tarkkailijoiden mukaan rauhallisesti. Diallo ilmoitti kuitenkin vaalipäivänä, että vaalikampanjaa oli värittänyt etninen viha ja väkivalta. Myös Condén kannattajat ovat valittaneet etnisestä väkivallasta.[13] Diallo ilmoitti myös, että hän ei hyväksyisi vaalitulosta, jos niihin on laskettu niiden kahden vaalipiirin tulokset, joissa vaalia edeltänyt väkivalta pienensi hänen äänisaalistaan. Siguirin ja Kouroussan kaupungeista pakeni tuhansia Dialloa kannatteneita fulbeja.[14]
Vaalikomission johtaja Siaka Toumany Sangare ilmoitti 15. marraskuuta, että Condé oli voittanut vaalin ja saanut 52,52% äänistä. Aikaisemmin samana päivänä Diallon kannattajat olivat ottaneet yhteen poliisin kanssa, kun Condé oli julistautunut vaalin voittajaksi. Ranskalaisen uutistoimisto Agence France-Pressen mukaan yhteenotoissa kuoli yksi ja loukkaantui kymmeniä.[15]
Korkein oikeus vahvisti vaalituloksen ja julisti presidentinvaalien voittajaksi Alpha Conden joulukuun alussa.[16]
Levottomuuksia vaalin jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulosten julkistamisen jälkeen Guineassa puhkesi levottomuuksia, kun vaalin hävinneen Diallon kannattajat alkoivat mellakoida. Diallo valitti tuloksista korkeimpaan oikeuteen, joka päätti lopullisesti tuloksista. Mellakoissa kuoli ensimmäisen kolmen päivän aikana eri lähteiden mukaan ainakin seitsemän ihmistä. Guinean hallitus julistikin maahan poikkeustilan 17. marraskuuta.[17]
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun mukaan Guinean turvallisuusjoukot olisivat sortuneet mielenilmaisujen aikana ylimitoitettuun voimankäyttöön. Sen mukaan turvallisuusjoukkojen toimien takia levottomuuksissa kuoli neljä ja haavoittui 300 ihmistä.[18] Poliisivoimat ja vaaleja varten luotu Fossepel-joukot ovat pääsiassa mandinkoja. Diallon kannattajat ovat puolestaan fulbeja. Suurin osa pääkaupungissa Conakryssä sairaalaan tuodut ihmiset ovat saaneet ampumahaavoja, vaikka Fossepel-joukkojen ei pitäisi olla aseistettu.[19]
Guinean naapurivaltio Sierra Leone kiristi valmiustilaansa levottomuuksien takia. Maassa pelätään poliittisen levottomuuden leviämistä rajan yli. Sierra Leonessa asetettiin jo ennen vaalipäivää lisäjoukkoja maiden väliselle rajalle. Tulosten julkistamisen jälkeen Keneman kaupungissa Sierra Leonessa puhkesi yhteenottoja Condén ja Diallon kannattajien välille. Poliisi pidätti yhteensä 58 mellakoitsijaa. Sierra Leone on vasta toipumassa vuonna 2002 päättyneestä sisällissodasta.[20]
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Ehdokas | Puolue | 1. kierros[21] | 2. kierros[22] | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Ääniä | % | Ääniä | % | ||
| Alpha Condé | RPG | 553 021 | 20,67 | 1 474 973 | 52,52 |
| Cellou Dalein Diallo | UFDG | 1 062 549 | 39,72 | 1 333 666 | 47,48 |
| Sidya Touré | UFR | 417 261 | 15,60 | ||
| Lansana Kouyaté | PEDN | 207 389 | 7,75 | ||
| Papa Koly Kouroumah | RDR | 129 155 | 4,83 | ||
| Ibrahima Abe Sylla | NGR | 90 117 | 3,37 | ||
| Jean Marc Telliano | RDIG | 51 443 | 1,92 | ||
| Aboubacar Somparé | PUP | 27 699 | 1,04 | ||
| Ibrahima Kassory Fofana | GPT | 19 713 | 0,74 | ||
| Boubacar Barry | PNR | 17 176 | 0,64 | ||
| Ousmane Bah | UPR | 15 200 | 0,57 | ||
| Ousmane Kaba | PLUS | 14 492 | 0,54 | ||
| Elhadj Mamadou Sylla | UDG | 10 534 | 0,39 | ||
| François Lounceny Fall | FUDEC | 10 296 | 0,38 | ||
| Mamady Diawara | PTS | 8 857 | 0,33 | ||
| Boubacar Bah | ADPG | 8 229 | 0,31 | ||
| M’Bemba Traoré | PDU | 6 388 | 0,24 | ||
| Joseph Bangoura | UDIG | 6 367 | 0,24 | ||
| Alpha Ibrahima Keira | PR | 4 756 | 0,18 | ||
| Mamadou Baadiko Bah | UFD | 3 966 | 0,15 | ||
| Fodé Mohamed Soumah | GECI | 3 266 | 0,12 | ||
| Saran Daraba Kaba | CDP | 2 969 | 0,11 | ||
| Abraham Bouré | RGUD | 2 398 | 0,09 | ||
| Bouna Keita | RGP | 1 779 | 0,07 | ||
| Äänet | 2 675 320 | 100 % | 2 808 339 | 100 % | |
| Äänet yhteensä | 2 898 233 | ||||
| Hylätyt äänet | 89 594 | ||||
| Äänestysprosentti | 67,87 % | ||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Guinea ready for historic poll: election commission (vanhentunut linkki) Google News. 26.6.2010. AFP, Google. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Powers, Emily & Camara, Alpha: Guineans Vote as Nation Aims to Restore Democracy Bloomberg.com. 27.6.2010. Bloomberg. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Guinea to hold presidential election in December Reuters. 29.3.2009. Thomson Reuters. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Guinea: Stop Violent Attacks on Demonstrators trust.org. 29.9.2009. Thomson Reuters Foundation. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Guinea military kills 157 in protest crackdown: rights group CBC News. 29.9.2009. CBC. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Walker, Peter: Tight security in Guinea capital after failed assassination attempt guardian.co.uk. 4.11.2009. Guardian News and Media Limited. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Walker, Peter: Guinea chooses date for election 8.3.2010. Independent Online. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Guinean vaalijännitys purkautui kivien heittelyksi Yle Uutiset. 24.6.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ Guinean presidentinvaaleissa toinen kierros Yle Uutiset. 3.7.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ Guinean vaaleissa vilppiepäilyjä Yle Uutiset. 29.6.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 11.7.2010.
- ↑ Bah, Mouctar: Guinea presidential run-off election postponed Google News. 9.7.2010. Google. Viitattu 27.6.2010. (englanniksi)
- ↑ Sillah, Alhassan: Can Guineans grab hold of democracy? BBC News. 4.11.2010. BBC. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Guinea election body seeks to ease run-off fraud fears BBC News. 8.11.2010. BBC. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Conde Wins Guinea Presidential Runoff 15.11.2010. VOANews. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Camara, Ougna: Guinea Declares Conde Winner in First Free Presidential Election Since `58 15.11.2010. Bloomberg. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Korkein oikeus julisti Alpha Conden vaalivoittajaksi Yle.fi 3.12.2010
- ↑ Guinea julistettiin poikkeustilaan Yle Uutiset. 17.11.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 22.11.2010.
- ↑ Security Forces in Guinea Accused of Excessive Force 19.11.2010. VOANews.com. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Callimachi, Rukmini: Guinea: state of emergency after post-poll riots San Francisco Chronicle. 17.11.2010. Hearst Communications Inc.. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Sierra Leone Watchful of Guinea Unrest 18.11.2010. VOANews.com. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Résultats provisoires du premier tour de l’élection présidentielle du 27 juin 2010 Comission Eloctorale Nationale Independante. Arkistoitu 25.7.2011. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Second tour Présidentielle 2010 - Résultats provisoires Comission Eloctorale Nationale Independante. Arkistoitu 11.11.2010. Viitattu 16.11.2010. (englanniksi)