Petra (kaupunki)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Petran sijainti Lähi-idässä

Petra (arab. البتراء‎, Baṭrā; muinaiskreikaksi Πέτρα, 'kallio'[1]) on historiallinen ja arkeologinen kaupunki Ma'anin kuvernoraatissa Jordaniassa. Se sijaitsee Akabanlahdelta Kuolleellemerelle ulottuvan laakson Wadi Araban itäpuolella vuorten ympäröimässä laaksossa.

Petra perustettiin nabatealaisten pääkaupungiksi kuudennella vuosisadalla eaa.[2] Se tunnetaan erityisesti kiveen kaiverretusta arkkitehtuuristaan ja vesijohtojärjestelmästään. Suurimmillaan Petrassa oli mahdollisesti yli 20 000 asukasta, ja se oli merkittävä kauppakeskus. Kaupunki hylättiin tiettävästi 600-luvun lopulla maanjäristysten ja kaupan vähenemisen seurauksena, minkä jälkeen se vaipui unohduksiin. Nykyisin Petra on suosittu vierailukohde, ja se on on ollut UNESCOn Maailmanperintöluettelossa vuodesta 1985.

Ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petran kartta

Petra sijaitsee vuorten reunustamassa laaksossa.[3] Kaupunkiin on useita tuloreittejä. Nykyisin vierailijat saapuvat kaupunkiin useimmin idästä kapean Siq-solan kautta. Ennen vanhaan kaupunkiin tultiin myös laakson eteläpuolelta Aaronin vuoren ja Petran alatasangon kautta, tai pohjoisen ylätasangon kautta.[4]

Laakson ulkopuolella on nabatealaisia kalliohautoja ja kaivoksia. Ennen kaupunkiin johtavan Siq-solan sisäänkäyntiä on pato, joka estää veden tulvimisen kaupunkiin sateiden aikana, ja sen viereen kaivettu vesitunneli, joka johtaa veden toiseen laaksoon. Petran autioitumisen jälkeen myös pato rikkoutui pitkäksi aikaa, ja tulvat tuhosivat osan kaupungista.[5]

Kaupunkiin johtava Siq-sola on yli kilometrin mittainen, korkeiden kallioiden reunustama ja kapeimmalta kohdaltaan vain noin kolmen metrin levyinen. Sen reunustoilla on luonnollisia veden muokkaamia kivimuodostelmia ja muinaisia nabatealaisia kaiverruksia, ja sen reunoja pitkin vesi pääsee virtaamaan Petran ja Wadi Musan välillä.[6] Siqin vierestä lähtee vaikeakulkuisempi ja vaarallisempi reitti, joka kulkee osittain vesitunnelin kautta.[7]

Kaupunkia ympäröivistä vuorista tunnetuimpia ovat itäinen Al Kubtha sekä läntiset Umm al-Beyyara ja Jebal Habis.[8][9][10] Muutaman kilometrin päässä kaupungista lounaaseen sijaitsee Aaronin vuori (Jabal Haroun), jossa ylipappi Aaronin kerrotaan kuolleen ja jonne hänet on haudattu.[11]

Kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petran "aarrekammio" Al Khazneh. Rakennus on saanut nimensä vanhasta legendasta, jonka mukaan Moosesta takaa ajanut Egyptin faarao loi rakennuksen taikuudella ja talletti mukaan ottamansa omaisuutensa sen julkisivun huipulla olevaan uurnaan. Todellisuudessa rakennus lienee kuningas Aretas IV:n rakennuttama hautamonumentti.[12]

Siq-solan avautuessa Petraan tulijalle näyttäytyy ensimmäisenä kallioon kaiverrettu Al Khazneh, "aarrekammio". Siinä on useita kerroksia ja näyttävä julkisivu.[13] Aarrekammion läheltä alkaa fasadikatu, jonka varrella on useita suuria ja pieniä hautakammioita julkisivuineen.[14] Laakson yläpuoleiselle vuorelle johtavat portaat. Ylhäälle on kaiverrettu obeliskeja, ja paikkaa käytettiin luultavasti uskonnollisiin tarkoituksiin kuten uhraamiseen.[15] Ylös johtavien portaiden viereen reunuskallioon on kaiverrettu suuri teatteri, joka rakennettiin jo ennen roomalaisaikaa ensimmäisellä vuosisadalla.[16][17]

Kaupungin poikki itä–länsisuuntaisesti kulkee pylväikkökatu, jonka varrella on monia yhä tutkimattomia arkeologisia kohteita.[18] Pylväikkökadun eteläpuolella on suuren temppelin tai hallintorakennuksen rauniot. Sen vierellä on ollut allas ja puutarhoja.[19] Petran temppeleistä levein julkisivu on Dusharesin temppelillä (Qasr al Bint).[20] Petran museossa on esillä paikalta löytynyttä esineistöä, vesiputkia ja pylväitä.[21] Kaupungissa on myös useita kirkkoja, joista suurin otettiin käyttöön vuonna 446, sekä suuri luostari.[17][22] Petran eteläosissa on käärmemonumentiksi kutsuttu veistos.[23]

Petrassa pelattiin paljon lautapelejä, ja kaupungin kiviin on kaiverrettu lukemattomia pelialustoja.[24]

Avoimessa laaksossa sijaitsevaa Petraa ympäröivät kaupungin pohjois- ja eteläpuolelle rakennetut kaupunginmuurit, jotka suojasivat kaupunkia valloittajilta.[3]

Kukoistuskautenaan Petra oli taidokkaasti kasteltu, vehreä kaupunki, jossa viljeltiin hedelmiä ja viiniä. Sen vaikuttava ja värikäs arkkitehtuuri yhdisteli vaikutteita niin Kreikasta, Egyptistä, Mesopotamiasta kuin Intiastakin.[25]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petran pohjoispuolelta on löytynyt jälkiä asutuksesta ajalta 7000–6500 eaa.[26] On arveltu, että noin 1200-luvulla eaa. mennessä Petran ympäristön kukkuloille oli asettunut edomilaisia.[26][27][1] 500-luvulta eaa. alkaen edomilaisten rinnalle alueelle muutti nabatealaisia, jotka olivat arabipaimentolaisia, mutta ryhtyivät Petrassa viljelemään maata.[26][1]

Karussa ja kuivassa maastossa oli tärkeää kerätä vettä talteen. Nabatealaiset rakensivat Petraan monimutkaisen vesijohtojärjestelmän, joka oli tavallinen muissakin nabatealaisten kaupungeissa. Järjestelmä toimii nestepaineella. Ojitusjärjestelmä kuljetti veden väyliä pitkin säiliöihin ja altaisiin. Vesiväylät oli päällystetty kovilla kivilaatoilla, jottei vesi imeytynyt huokoiseen kiveen.

Petraan viitattiin Raamatussa mahdollisesti nimellä Sela.[1]

Petra alkoi nousta merkittäväksi kauppakeskukseksi ensimmäisellä vuosisadalla eaa.[28] Kaupunki sijaitsi kahden tärkeän kauppareitin risteyskohdassa: toinen kulki Aasian ja lännen välillä, toinen Arabian ja pohjoisen välillä. Petrassa kamelikaravaanit saivat pysähtyä juomaan ja yöpymään turvallisesti maksua vastaan.[29][28]

Roomalaiset valloittivat Nabatean 106 jaa., ja siitä tuli valtakunnan Arabian provinssi. Roomalaiset toivat Petraan uutta tekniikkaa, kuten lattioiden kautta toimivan keskuslämmityksen. Orjat sytyttivät tulen lattian alla olevaan uuniin, josta lämmin ilma ja savu lähtivät kiertämään taloa lattian alla olevissa putkissa ja lämmittivät talon.[30]

Petrassa oli mahdollisesti 20–30 000 asukasta roomalaisaikana, jolloin sen merkitys kauppakaravaanireittinä oli suurimmillaan.[31]

Petra oli tärkeä pakanallinen uskonnollinen keskus ennen kristinuskon saapumista ja kaupungin lopullista kääntymistä kristinuskoon tarinan mukaan vuonna 423. Petran tärkeimpiä pakanajumaluuksia olivat Al-'Uzza ja Dushara.[29]

Petra kärsi usein maanjäristyksistä. Vuoden 363 järistys tuhosi puolet kaupungista, eikä se enää kyennyt toipumaan ennalleen, varsinkin koska kauppareittien muutokset olivat vähentäneet sen merkitystä.[32] Kaupunki selvisi kuitenkin bysanttilaisena kristillisenä keskuksena ainakin 500-luvun loppuun.[33] 630-luvulla muslimit valloittivat alueen. Kaupunki autioitui viimeistään 600-luvun lopulla.[27]

Petran sijainti, koko, ympäröivät vuoret ja muut pinnanmuodot, sisääntuloreitit, ilmasto sekä asema suurkaupunkina, merkittävänä kauppareittinä ja uskonnollisena keskuksena vastaavat tarkasti Koraanin ja muiden varhaisten islamilaisten kirjoitusten kuvausta islamin Pyhästä kaupungista, jota vastaan Muhammadin johtamat medinalaiset kävivät sotia. Myös varhaisten moskeijoiden qiblat oli suunnattu juuri Petraa kohti. Joidenkin tutkijoiden mukaan onkin mahdollista, että Petra oli islamin Pyhä kaupunki vajaan sadan vuoden ajan, kunnes siellä sisällissotaan asti sijainnut Kaaban musta kivi siirrettiin kaupungin raunioiduttua pysyvästi Mekkaan.[34]

Petran löysi länsimaalaisten kannalta uudestaan tutkimusmatkailija Johann Ludwig Burckhardt, joka Petraan päästäkseen muuntautui muslimiksi ympärileikkausta myöten ja selitti haluavansa uhrata vuohen kaupungin lähellä sijaitsevalla Aaronin vuorella, jossa perimätiedon mukaan olisi Mooseksen veljen Aaronin hauta. Vuori on sekä juutalaisten, kristittyjen että muslimien pyhä paikka, mutta nykyisin siellä on islamilainen pyhäkkö.[35]

Petran luolissa asui beduiineja vielä 1980-luvulla, kunnes Jordanian hallitus rakennutti heille kylän Petran pohjoispuolelle.[36]

Arkeologiset löydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Petran kaduilta

Nykyisin alueella tehdään paljon arkeologisia tutkimuksia. Silti alueesta vain muutama prosentti on tutkittu. Kaikki ei kuitenkaan ole kestänyt aikaa, esimerkiksi eräästä pylväskäytävästä on pystyssä enää vain yksi holvi.[30]

Suomalainen professori Jaakko Frösén työryhmineen on vuodesta 1994 tutkinut Petrasta löydettyjä papyruskääröjä ja vuodesta 1998 suorittanut arkeologisia kaivauksia Aaronin vuorella.

Alueelta on löydetty huomattavan hyvin säilynyt huvila, joka on rakennettu 100-luvulla jaa. Rakennuksessa on useita huoneita ja niissä puolikuun muotoisia istumapaikoilla varustettuja syvennyksiä. Seinillä on hyvin säilyneitä freskoja. Myös tämä huvila on yhteydessä vesijärjestelmään, ja sen kolmeen säiliöön on mahtunut 150 m³ vettä. Huvilaa on kunnostettu ja haudoissa tehty tutkimuksia.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailijoita kulkemassa Siq-solaa pitkin

Petrasta on tullut viime vuosikymmeninä suosittu turistikohde. Kaupungissa kävi vuoden 2013 aikana 609 000 vierailijaa; vielä 1990-luvun alkuvuosina kävijöitä oli vain noin 100 000.[37] Vierailijat menevät kaupunkiin Siq-solan kautta jalkaisin tai hevoskyydillä, ja laakson sisällä voi liikkua myös aasilla tai kamelilla.[38]

Petra nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan Indiana Jones ja viimeinen ristiretki lopun ulkokohtauksia kuvattiin Petrassa. Sen sijaan elokuvan kuvaamat temppelin sisätilat olivat studiolavasteita. Petrassa käyvien turistien määrä kasvoi huomattavasti elokuvan ilmestymisen jälkeen.[39]

6. joulukuuta 1985 Petrasta tuli Unescon maailmanperintökohde.

7. heinäkuuta 2007 Petra äänestettiin amerikkalaisen NewOpenWorld Corporationin uudet maailman seitsemän ihmettä -nettiäänestyksessä yhdeksi voittajaksi. Koordinaatit: 30°19′45″N, 35°26′30″E

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Petra Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.8.2014.
  2. Major Attractions: Petra Visitjordan.com. Viitattu 21.3.2011. (englanniksi)
  3. a b City Walls Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  4. Petra Geography Information Terhaal.com. Viitattu 28.8.2014.
  5. The Walk In Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  6. The Siq (Thaniya) Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  7. The Small Siq Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  8. The High Place on El Kubtha Mountain Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  9. Um el Beira Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  10. Jebal Habis Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  11. Tamás Arany: Haroun Mountain Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  12. Petra: History, Myth, and Earthquakes Viitattu 28.8.2014.
  13. The Treasury Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  14. The Street of Facades Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  15. The High Place Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  16. The Theater Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  17. a b Locations in Petra Petra Development and Tourism Authority. Viitattu 28.8.2014.
  18. The Colonnade Street Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  19. The Great Temple Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  20. The Temple of Dushares Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  21. The Petra Museum Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  22. The Churches Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  23. The Snake Monument Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  24. City of Board Games Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  25. Andrew Lawler: Reconstructing Petra 2007. Smithsonian Magazine. Viitattu 28.8.2014.
  26. a b c HISTORY & CULTURE The Jordan Tourism Board. Viitattu 28.8.2014.
  27. a b History of Petra – A Timeline AllAboutArchaeology.org. Viitattu 28.8.2014.
  28. a b Caravans and Commerce American Museum of Natural History. Viitattu 28.8.2014.
  29. a b About Petra: The Nabataeans Calvin College. Viitattu 28.8.2014.
  30. a b Francis Demange: Petra. Mitä kätkeytyy julkisivun taakse? Historia 6/2006
  31. The Nabateans visitpetra.jo. Viitattu 28.8.2014.
  32. The Great Earthquake American Museum of Natural History. Viitattu 28.8.2014.
  33. Petra, luettu 3.12.2006
  34. Jeremy Smyth: The Mecca Question: A review of section six of Qur'anic Geography 2011. Academia.edu. Viitattu 27.8.2014.
  35. Mari Manninen: Petra paljastaa aarteensa. Helsingin Sanomat, 19.9.2009, s. D1. Artikkelin verkkoversio.
  36. The Bedul Nabatea.net. Viitattu 28.8.2014.
  37. NUMBER OF VISITORS STATISTICS Petra National Trust. Viitattu 28.8.2014.
  38. Petra Jordan Tourism Board. Viitattu 28.8.2014.
  39. Petra SmithsonianMag.com. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petra.