Beduiinit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
"Beduiinikaunotar" National Geographic -lehdessä vuodelta 1917.

Beduiinit (arabian sanasta badawi, بدوي, 'aavikon asukas') ovat paimentolaisarabeja, joiden asuinaluetta ovat laajat autiomaat Saharan Atlantin puoleiselta rannikolta Siinaihin, Negeviin ja aina Arabian autiomaan itäisille rannikoille. Beduiineiksi nimitetään toisinaan myös joitakin ei-arabeja, pääasiassa Punaisenmeren rannikkoa asuttavia bejoja.

Beduiinien perinteinen elämäntyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisesti beduiinit jakautuivat useisiin alaheimoihin, joista kutakin johti šeikki. Beduiinit kasvattivat kameleita, lampaita ja vuohia, sekä erityisen arvostettua Arabian täysveristä hevosta. Vuosisatojen ajan beduiinit ovat vastustaneet ulkopuolisia vaikutteita ja hallinnon pyrkimyksiä sopeuttaa heidät yhteiskuntaan. Kuitenkin 1950-1960-luvuilta lähtien on beduiinin perinteisessä elämäntyylissä tapahtunut muutosta. Monet ovat hylänneet perinteisen paimentolaiselämän, muuttaneet Lähi-idän kaupunkeihin ja ryhtyneet tekemään vakituista palkkatyötä.

Beduiininainen lapsen kanssa (1917)
Fetsi-lakkia käyttävä beduiinimies Israelissa (2005)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.