Eukalyptukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eukalyptukset
Eucalyptus tree.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Myrttikasvit Myrtaceae
Suku: Eukalyptukset
Eucalyptus
L'Hér.
Levinneisyyskartta
Distribution.eucalyptus.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Eukalyptukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Eukalyptukset Commonsissa

Eukalyptukset (Eucalyptus), vanhalta nimeltään kuumepuut, on laaja puita ja harvemmin pensaita sisältävä kasvisuku, joka hallitsee Australian puulajistoa. Lajeja tunnetaan yli 700,[1] joista joitakin esiintyy myös Uudessa-Guineassa ja Indonesiassa. Eukalyptuksia kasvaa Australiassa lähes kaikkialla ja ne ovat sopeutuneet mantereen kaikkiin ilmastoihin.

James Cookin löytöretkellä ollut kasvitieteilijä Sir Joseph Banks kuljetti ensimmäiset eukalyptukset Australiasta, jonka jälkeen niitä on alettu kasvattaa eri puolilla maailmaa.[1] Useat lajit ovat levinneet tulokaslajeiksi ja aiheuttavat uusilla elinalueillaan tiheästi kasvaessaan ekologisia ongelmia.[2]

Eukalyptuksia käyttävät ravintonaan monet kasveja syövät pussieläimet, kuten koala.

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajeja on yli 700, lisäksi yli sata lajia jotka luokiteltiin aiemmin sukuun on siirretty sukuihin Angophora ja Corymbia,[3] näitäkin kutsutaan usein eukalyptuksiksi.[4] Joitakin tunnetumpia eukalyptuslajeja suomenkielisine nimineen:[5]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eukalyptukset ovat taloudellisesti tärkeitä puulajeja, joilla on monia käyttötarkoituksia. Niitä on istutettu paperinvalmistuksen kuitupuuksi Etelä-Amerikkaan. Myös Euroopassa kasvaa nykypäivänä eukalyptusta, joko jollakin lailla levinneenä tai ihmisen salaa istuttamana. Niiden etuna on nopea kasvu, minkä vuoksi ne saattavat tulevaisuudessa muodostaa merkittävän selluloosan lähteen paperin ja kartongin valmistukselle. Eukalyptusselluloosaa pyritään valmistamaan muun muassa Uruguayssa.[6]

Eukalyptusöljyjä käytetään lääketieteessä niiden antiseptisten ja rentouttavien ominaisuuksien takia.[1]

Eukalyptus haihduttaa paljon vettä ja muodostaa syvälle ulottuvat juuret, joilla se imee vettä syvältä maaperästä. Tästä syystä sitä käytetään myös esim. soisen alueen kuivatukseen malaria-alueilla.[1] Koalat käyttävät ravinnokseen ainoastaan (99 %) eukalyptuksen lehtiä.

Eukalyptusten lehdistä löydetyn kullan perusteella voidaan päätellä mahdollisesti syvälläkin esiintyvien metalliesiintymien sijaintia, joten kasvilla voi olla kaivosteollisuuden kannalta mielenkiintoa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Anthony Langstone: The Medicinal Properties of Eucalyptus Epoch Times. 2006. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
  2. Robert L. Santos: The Eucalyptus of California: Section Three: Problems, Cares, Economics, and Species 1997. California State University. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
  3. The Plant List: Eucalypts (englanniksi)
  4. Australian Native Plant Society: Eucalypts (englanniksi)
  5. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet)
  6. Botnia builds a eucalyptus mill in Uruguay Bothnia Echo 2005 (englanniksi)
  7. Kulta kasvaa puussa Tiede. 23.10.2013. Viitattu 28.10.2013.


Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.