Tämä on lupaava artikkeli.

Kuningaseukalyptus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuningaseukalyptus
Vuonna 2003 tuhoutunut El Grande, Styx Valley.
Vuonna 2003 tuhoutunut El Grande, Styx Valley.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Myrtales
Heimo: Myrttikasvit Myrtaceae
Suku: Eukalyptukset Eucalyptus
Laji: regnans
Kaksiosainen nimi

Eucalyptus regnans
F.Muell. [2]

Katso myös

  Kuningaseukalyptus Wikispeciesissä
  Kuningaseukalyptus Commonsissa

Kuningaseukalyptus[3] (Eucalyptus regnans) on myrttikasveihin kuuluva lehtipuu, joka kasvaa alkuperäisenä Kaakkois-Australiassa ja Tasmanian saarella.[2] Se on Australian suurin puulaji, maailman suurin koppisiemeninen kasvi ja maailman toiseksi suurin puulaji punapuun (Sequoia sempervirens) jälkeen.[4][5] Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanasta regnans, ’hallita’, mikä viittaa sen suureen kokoon.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaseukalyptusmetsää Black Spur -tien varrella.

Kuningaseukalyptus on nopeakasvuinen puu, joka kasvaa enimmillään lähes 100 metriä korkeaksi ja 400–500 vuotta vanhaksi.[4][6] Se saavuttaa maksimikorkeutensa noin 200 vuodessa – viisi kertaa punapuuta (Sequoia sempervirens) nopeammin.[4]

Alle puoli metriä korkea taimi on läpileikkaukseltaan pyöreä ja pinnaltaan sileä tai syyläinen.[2] Täysikasvuisilla puilla on korkea, suora ja tyvekäs runko ja pieni, avonainen latvus.[6] Runkoa peittää noin 15 metrin korkeudelle asti rosoinen ja kuituinen kuori, joka murenee pinnasta herkästi ja on väriltään harmaata, ruskeaa tai mustaa. Tästä ylöspäin kuori on sileää ja väriltään kermanvalkoista, harmaanvihreää, vaaleanharmaata, ruskeaa tai kellanvalkoista. Tyypillisesti puunkuori irtoilee yläoksista ohuina liuskoina.[2]

Useimmilla eukalyptuslajeilla nuorten ja täysikasvuisten puiden lehdet poikkeavat selvästi toisistaan.[7] Kuningaseukalyptuksen taimen ensimmäiset 2 tai 3 lehtiparia ovat vastakkaiset ja lyhytruotiset. Tämän jälkeen lehdistä muodostuu vuoroittaiset, ruodilliset, puikeat, 5,5–12 senttiä pitkät, 2,2–5 senttiä leveät, vinotyviset ja kiiltäväpintaiset. Täysikasvuisessa puussa lehdet ovat vuoroittaiset ja niissä on 0,8–2,5 senttiä pitkä lehtiruoti. Lehtilapa on suikea tai sirppimäinen, 9–23 senttiä pitkä, 1,5–5 senttiä leveä, vino- tai suippotyvinen ja kiiltävänvihreä. Eukalyptusöljyä erittävät nystyt sijaitsevat lehdellä saarekkeina.[2]

Kuningaseukalyptus kukkii maalis–toukokuussa. Kukinnot ovat 9–15 kukan sarjoja, jotka kasvavat eukalyptuksille epätyypillisesti kaksittain. Kukintoperän pituus on 4–14 millimetriä ja yksittäisen kukkaperän 3–7 millimetriä.[2] Munanmuotoista kukannuppua peittää lyhytsuippuinen kansi, jonka alta paljastuvat valkoiset heteet ja pitkävartaloinen emi.[2][7]

Kuppimainen tai vastakartiomainen hedelmä on 5–8 millimetriä pitkä ja 4–7 millimetriä leveä.[2][7] Se muodostuu kukkapohjuksesta ja hieman koverasta sikiäimestä, jonka pinnalla on kolme aukkoa.[2][8] Siemenet ovat ruskeita, 1,5–3 millimetriä pitkiä ja muodoltaan särmäkartiomaisia.[2] Kuningaseukalyptus on yksi harvoista eukalyptuslajeista, jotka eivät muodosta juuripahkaa.[2][6] Tämän vuoksi se ei kasvata juurivesoja ja kykenee lisääntymään ainoastaan siementen avulla.[6]

Kuningaseukalyptuksella on vain yksi lähisukulainen, Eucalyptus fastigata, jolla on samaan tapaan kuorensuikaleiden koristama latvus ja kaksittain kasvavat sarjakukinnot. E. fastigatan runko on kuitenkin kauttaaltaan rosoisen kuoren peittämä ja sen hedelmissä on kupera sikiäin.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha kuningaseukalyptuspuu, jonka tyviosa on paksuuntunut voimakkaasti.

Kuningaseukalyptus on kotoisin Victorian osavaltiosta Kaakkois-Australiassa ja Tasmanian saarelta. Victoriassa sitä esiintyy itäosien ylängöillä, jotka sijaitsevat Australian Kordillieerien eteläpuolella. Esiintymisvyöhyke ulottuu Bonangista idässä Strzelecki Rangesille ja Dandenong Rangesille lännessä. Pienempiä esiintymiä on kauempana lännessä Mount Macedonilla ja Otway Rangesilla. Tasmaniassa lajia esiintyy koillisrannikolla, sisämaassa saaren pohjoisosissa sekä Huon Valleyn ja Derwent Valleyn alueilla saaren eteläosissa.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaseukalyptus menestyy parhaiten sateisessa ilmastossa ja syvässä, ravinteikkaassa maaperässä.[2] Kuivina kausina se pudottaa 2–3 kertaa enemmän lehtiä kuin muut eukalyptukset ja muodostaa juurelleen paksun lehtimaton.[6]

Lajia tavataan erityisesti viileänlauhkeiden sademetsien ympäristössä, jonne se muodostaa puhtaita metsiköitä suojaisiin rotkoihin.[2][6] Näiden metsien aluskasvillisuus muodostuu enimmäkseen viileänlauhkeiden sademetsien lajeista, jotka sietävät huonosti metsäpaloja.[6] Metsäpalot ovat tärkeä osa kuningaseukalyptuksen elinkiertoa. Laji sietää huonosti tulta, koska siltä puuttuvat runkoa suojaava kuori ja juurivesoja muodostava juuripahka. Palaessaan puun latvus vapauttaa kuitenkin runsaasti siemeniä, jotka itävät puun tuhkasta.[6]

Harvinainen leadbeaterinpussiliito-orava elää yksinomaan vanhoissa kuningaseukalyptusmetsissä. Monet linnut käyttävät ravintonaan puun siemeniä ja mettä ja hyönteisten toukat syövät sen lehtiä.[6]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaseukalyptustukkeja Tasmaniassa.

Kuningaseukalyptuksen vaaleanruskea puuaines on karkea- ja suorasyistä ja sitä käytetään paperi- ja sahateollisuuden raaka-aineena.[6][9] Siitä tehdään lähinnä lattialautoja, huonekaluja ja sisustuselementtejä mutta jonkin verran myös talojen kehikoita, listoja, ulkolautoja, kahvoja ja vaneria.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fensham, R., Laffineur, B. & Collingwood, T.: Eucalyptus regnans IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p Factsheet – Eucalyptus regnans EUCLID. Centre for Plant Biodiversity Research, Australian National Herbarium. Arkistoitu 4.5.2009. Viitattu 14.7.2014.
  3. KASSU – Kuningaseukalyptus
  4. a b c Alyce Taylor: GALLERY: Australia’s tallest trees Australian Geographic. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 14.7.2014.
  5. David A. Waters, Geoffrey E. Burrows & John D. I. Harper: Eucalyptus regnans (Myrtaceae): A fire-sensitive eucalypt with a resprouter epicormic structure American Journal of Botany. Viitattu 14.7.2014. [vanhentunut linkki]
  6. a b c d e f g h i j Mountain Ash Forest Secrets. Museum Victoria Australia. Arkistoitu 17.6.2014. Viitattu 14.7.2014.
  7. a b c Eucalyptus, Corymbia and Angophora – Background Australian Native Plants Society. Arkistoitu 23.8.2011. Viitattu 14.7.2014.
  8. More about eucalypts – Fruit EUCLID. Centre for Plant Biodiversity Research, Australian National Herbarium. Arkistoitu 26.2.2014. Viitattu 14.7.2014.
  9. a b Ash, Mountain – Eucalyptus regnans WoodSolutions. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 14.7.2014.