Kivinäätä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kivinäätä
Täytetty kivinäätä
Täytetty kivinäätä
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Näätäeläimet Mustelidae
Suku: Näädät Martes
Laji: foina
Kaksiosainen nimi
Martes foina
(Erxleben, 1777)
Levinneisyyskartta
Kivinäädän levinneisyys
Kivinäädän levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kivinäätä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kivinäätä Commonsissa
Luuranko

Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä (Martes foina) on Euroopassa ja Aasiassa elävä näätäeläin.[2] Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kylänäätä.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinäätä on tavallista näätää pienempi ja tukevampi, sen jalat ovat lyhyemmät, pää suipompi, korvat pienemmät ja turkki vaaleampi kuin näädän. Valkoinen rintalaikku voi ulottua jopa etujalkoihin asti, ja se on usein kaksiosainen[2]. Kivinäädän polkuanturat ovat paljaat. Täysikasvuinen kivinäätä on häntä mukaan lukien noin 70 senttimetriä pitkä, josta hännän osuus on noin kolmannes. Kivinäätä painaa noin 1–2,5 kiloa.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinäädän varsin laaja levinneisyysalue ulottuu koko Keski- ja Etelä-Euroopasta aina Mongoliaan. Pohjoisessa sen levinneisyysaluetta ovat Tanska ja Etelä-Viro. Kivinäätä elää vuoristoissa jopa 2 000 metrin korkeudessa. Se on lähes kaikkialla levinneisyysalueellaan näätää runsaampi, eikä se näädästä poiketen karta vaan suosii asutusta. Kivinäätä suosii louhikoita ja kallionrotkoja. Se elää lähinnä metsissä ja viljelyseuduilla.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinäätä tekee pesän metsissä yleensä puunkoloon ja asutuilla alueilla myös latoihin, joissa se kaivautuu mieluusti olkiin ja heiniin. Se voi tehdä pesän myös taloihin, kivimuuriin ja raunioihin. Pesän se vuoraa höyhenillä ja karvoilla. Elintavoiltaan kivinäätä muistuttaa näätää paljon, lukuun ottamatta elinpaikkaa. Kivinäätä on vilkas, hyvä kiipeämään, hyvä uimari, ja voi tehdä jopa kolmen metrin loikkia. Kivinäätä pääsee kulkemaan pienistäkin raoista. Kivinäädät liikkuvat lähinnä öisin ja kesällä myös päivällä jolloin ne voivat tehdä pitkiäkin saalistusmatkoja. Muulloin ne nukkuvat pesässään.

Lajin eri rinnakkaisnimet juontuvat sen elintavoista: se saalistaa pääasiassa puissa ("koivunäätä"), mutta myös aukeilla kivikkomailla ("kivinäätä") ja se elää ja pesii usein maatalojen pihoilla ja jopa rakennuksissa ("pihanäätä").[2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinäädän ravinto koostuu kaikenlaisista pikkunisäkkäistä, päästäisiä lukuun ottamatta. Se voi metsästää jopa kanin kokoisia eläimiä. Kivinäätä syö myös lintuja ja niiden munia. Kivinäädät vierailevat usein myös kanaloissa. Ravintoon kuuluvat myös kaikenlaiset marjat ja hedelmät. Linnunmunat ovat kivinäätien herkkua.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinäädän parittelukausi on kesä-elokuussa ja kivinäätänaaras synnyttää huhti-toukokuussa 3–5 pentua, joita se pitää piilossa pesässä. Kun poikaset ovat tarpeeksi kasvaneet ne tulevat saalistusretkille mukaan.

Kivinäätä ja ihminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivinäätä kesyyntyy helposti jos sitä hoitaa pienestä asti. Tällaiset pennut palaavat aina takaisin hoitopaikkaansa mutta saalistusvietti säilyy. Vilkas kivinäätä on varsin hyvä kotieläin mutta etenkin urosten myskin haju on voimakas. Kivinäädistä on hyötyä maatiloilla kun ne syövät rottia ja muita jyrsijöitä, mutta niitä monin paikoin myös vihataan niiden kanalavierailujen takia. Niitä pyydetään etenkin loukuilla. Kivinäädän nahka on melko arvoton, mutta niitä käytetään joskus solmioiden valmistukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, S., Heikkilä, M. & Räsänen, S.: Zoo Suuri Eläinkirja - Osa 1: Nisäkkäät. WSOY, 1977. ISBN 951-0-08246-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tikhonov, A., Cavallini, P., Maran, T., Krantz, A., Herrero, J., Giannatos, G., Stubbe, M., Libois, R., Fernandes, M., Yonzon, P., Choudhury, A., Abramov, A. & Wozencraft C.: Martes foina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  2. a b c Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 1, s. 110–111. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 1, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 12.7.2010.