Selim II

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Selim II
Selim II.jpg
Sulttaani Selim II
Osmanien valtakunnan sulttaani
1566 - 1574
Edeltäjä Suleiman Suuri
Seuraaja Murat III
Tiedot
Syntynyt 28. toukokuuta 1524
Istanbul,Osmanien valtakunta
Kuollut 15. joulukuuta 1574 (50 vuotta)
Istanbul
Puoliso Nurbanu Sultan
Selimiye Sultan
Allekirjoitus Tughra of Selim II.JPG

Selim II (28. toukokuuta 1524 - 12. joulukuuta 1574) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuodesta 1566 kuolemaansa asti.[1] Hän oli Suleiman Suuren ja tämän lempivaimon Aleksandra Lisowskan (myös Roxelana) lapsi.

Saatuaan valtaistuimen palatsin juonittelujen ja veljesriidan jälkeen, hänestä tuli ensimmäinen sulttaani joka omistautui sotilasasioille.[1] Selim oli halukas ja jättämään hallitsemisen ministereilleen, kunhan hän vain sai jatkaa orgioitaan ja turmelluksiaan. Niinpä hänet pian tunnettiinkin nimillä Selim Juoppo tai Selim Juoppolalli. Kyvykäs suurvisiiri Mehmed Sokollu hallitsi suurinta osaa valtakunnan asioista. Kaksi vuotta Selimin valtaistuimelle nousun jälkeen hänen onnistui saada aikaan sopimus Konstantinopolissa (17. helmikuuta 1568) keisari Maksimilian II:n kanssa. Sopimuksessa keisari suostui maksamaan sulttaanille vuosittaisen 30 000 dukaatin "lahjan" ja ennen kaikkea Maksimilian antoi Osmanien valtakunnalle vallan Moldaviassa ja Valakiassa.

Venäjää vastaan Selim oli kuitenkin huono-onnisempi. Ensimmäinen yhteenotto Osmanien ja heidän tulevan pohjoisen vihollisensa välillä antoi enteitä tulevasta. Konstantinopolissa kehiteltiin ajatus Donin ja Volgan yhdistämisestä kanaalilla ja vuoden 1569 kesällä suuri joukko janitsaareja lähetettiin yhdessä ratsuväen kanssa piirittämään Astrahkania. Janitsaarit myös aloittivat kanaalin rakennustyöt osmanien laivaston piirittäessä Azovia. Astrakhanin varuskunnan suorittama hyökkäys ajoi kuitenkin piirittäjät pakoon. 15 000 venäläistä, Knes Serebianovin komennossa, hyökkäsi työmiesten ja näitä suojaamaan sijoitettujen tataarien kimppuun ja hajotti heidät. Lisäksi myrsky tuhosi suurimman osan Osmanien laivastosta. Vuonna 1570 Iivana Julman lähettämä lähettiläs palautti ystävälliset välit sulttaanin ja tsaarin välille.

Selimin valloitusretket Jemeniin ja Hejaziin onnistuivat paremmin ja Kyproksen valloitus 1571 oli hänen suurimpia saavutuksiaan. Kyproksen valloitus kuitenkin johti laivastotappioon Italian ja Espanjan laivastoja vastaan Lepanton taistelussa samana vuonna.[1]

Imperiumin murskatut laivastot rakennettiin uudelleen nopeasti, noin kuudessa kuukaudessa ja Osmanit saivat pian Välimeren takaisin haltuunsa. Elokuussa 1574, kuukausia ennen Selimin kuolemaa, Osmanit valloittivat Tunisian Espanjalta, joka oli valloittanut sen 1572.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Stoneman, Richard: Matkaopas historiaan: Turkki. Gloucestershire: Puijo, 1993. ISBN 951-579-033-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Stoneman, s.147
Edeltäjä
Suleiman Suuri
Osmanien sulttaani Seuraaja
Murat III
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.