Johann Wolfgang von Goethe

Wikipedia

Johann Wolfgang von Goethe
Johann Wolfgang von Goethe
Syntynyt	28. elokuuta 1749 Frankfurt am Main
Kuollut	22. maaliskuuta 1832 (82 vuotta) Weimar
Ammatti	kirjailija, runoilija
Puoliso	Christiane Vulpius

Johann Wolfgang von Goethe  kuuntele ääntämys^? (28. elokuuta 1749, Frankfurt am Main – 22. maaliskuuta 1832, Weimar) oli saksalainen yleisnero: runoilija, romaanikirjailija, näytelmäkirjailija, humanisti, tiedemies, teoreetikko, taidemaalari ja kymmenen vuoden ajan myös Weimarin valtion pääministeri. Goethea pidetään yleisesti saksankielisen kaunokirjallisuuden vaikutusvaltaisimpana hahmona.

Goethe oli Weimarin klassikkoihin kuuluva, ajan antiikkiin nojaava uushumanisti, joka antoi vaikutteita myös suomalaiseen kansallisromantiikan ajan kirjallisuuteen. Goethen kuuluisa nuoruudenteos on kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset (1774) ja hänen pääteoksensa on kaksiosainen, runomuotoon kirjoitettu Faust (1808, 1832).

Sisällysluettelo 1 Elämä 2 Teoksia 2.1 Kaunokirjallisuus 2.2 Tieteelliset teokset 3 Kuvia 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämä

Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin. Goethen äiti oli Katharina Textor (1731–1808). Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin mm. historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.

Goethe aloitti 16-vuotiaana lakitieteen opinnot Leipzigin yliopistossa. Nuori Goethe keskittyi kuitenkin juridiikan sijasta kirjallisuuteen ja hauskanpitoon, jopa niin hillittömästi, että hänen terveytensä murtui. Sairausloman jälkeen hän jatkoi lakitieteen opiskelua Strassburgissa ja valmistui lakitieteen lisensiaatiksi vuonna 1771. Tämän jälkeen hän toimi jonkin aikaa asianajajana Frankfurtissa. Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle.

Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi mm. ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, mm. kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.

Vuonna 1786 Goethe tunsi tarvetta maisemanvaihdokseen. Hän lähti Italiaan ja vietti siellä seuraavat kaksi vuotta, tutkien väsymättömällä innolla paikallista kulttuuria. Myöhemmin hän kirjoitti matkalla tekemiensä päiväkirjamerkintöjen pohjalta laajan matkakertomuksen. Goethe totesi vanhuksena, että Italiassa vietetty aika oli hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Hänen tuotannossaan nousivat tänä aikana vahvasti esille antiikkiin ja humanismiin liittyvät teemat.

Italian matkan jälkeen Goethen hallinnollista työtaakkaa kevennettiin, niin että hän saattoi entistä paremmin keskittyä kirjailijan työhön. Vaikka hän oli erittäin ahkera kirjoittaja, saattoi teosten valmistuminen kestää vuosikymmeniä, sillä hänellä oli tapana työstää monta teosta yhtäaikaisesti. Faust työllisti häntä jopa 60 vuoden ajan.

Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana. Hänen vaimonsa Christiane Vulpius (1765–1816) ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830).

Kuuluisia ajatuksia ovat mm. "ymmärtäväinen ei hallitse vaan ymmärrys. Ei järkevä vaan järki", "Mielipiteet jotka kerromme ovat siirrettyjen pelinappuloiden kaltaisia: ne voidaan lyödä mutta ne ovat aloittaneet voittoisan pelin", "Meillä ei olisi mitään sitä vastaan että voisimme poistaa kuoleman mutta kuoleman rangaistuksen poistaminen on vaikeaa", "Uudelle totuudelle mikään ei ole haitallisempaa kuin vanha erehdys", "Eikö maailma ole jo ilmankin täynnä arvoituksia? Pitäisikö vielä ruveta muuttamaan yksinkertaisimmatkin ilmiöt arvoituksellisiksi?", "Kylväminen ei ole niin vaivalloista kuin korjaaminen", "Jos joku alkaisi tutkimaan kaikkia lakeja, ei hänelle jäisi aikaa niiden rikkomiseen".

[muokkaa] Teoksia

[muokkaa] Kaunokirjallisuus

• (1773) Götz von Berlichingen
• (1773) Prometheus [1]
• (1774) Die Leiden des jungen Werther (Nuoren Wertherin kärsimykset)
• (1782) Der Erlkönig (Keijukaiskuningas)
• (1787) Iphigenie auf Tauris (Ifigeneia Tauriissa)
• (1788) Egmont (Egmont: Viisinäytöksinen murhenäytelmä)
• (1790) Torquato Tasso
• (1790) Römische Elegien (Roomalaisia elegioita)
• (1794) Reineke Fuchs
• (1795) Das Märchen (Taru käärmeestä ja liljasta)
• (1796) Wilhelm Meisters Lehrjahre (Wilhelm Meisterin oppivuodet)
• (1797) Der Zauberlehrling (Noidan oppipoika)
• (1798) Hermann und Dorothea (Hermann ja Dorothea)
• (1808) Faust, osa 1
• (1809) Die Wahlverwandschaften (Vaaliheimolaiset)
• (1817) Italian matka päiväkirjoineen (suom. valikoiden)
• (1821) Wilhelm Meisters Wanderjahre (Wilhelm Meisterin vaellusvuodet)
• (1811–33) Aus meinem Leben: Dichtung und Wahrheit (Tarua ja totta elämästäni)
• (1832) Faust, osa 2
• Mietelmiä (suom. 1947)
• Runotarten lemmikki: Valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (suom. 2007)

[muokkaa] Tieteelliset teokset

• (1775–1778) Physiognomische Fragmente (Fysiognomisia katkelmia)
• (1790) Versuch die Metamorphose der Pflanzen zu erklären (Kasvin muodonmuutos)
• (1810) Zur Farbenlehre (Värioppi)
• (1817) Italienische Reise (Italian matka)
• (1832–1833) Nachgelassene Schriften
• (1836) Gespräche mit Goethe

[muokkaa] Kuvia

Goethe Italiassa, Johann Heinrich Wilhelm Tischbeinin maalaus

Friedrich Schiller, J.W. Goethe, Wilhelm ja Alexander von Humboldt Jenassa

Goethe vuonna 1811

Goethe 79-vuotiaana. Joseph Karl Stielerin maalaus (1828).

[muokkaa] Lähteet

• Sinikka Kallio 1992, Johdanto Goethen teokseen Italian matka päiväkirjoineen, Kustannusosakeyhtiö Taide, ISBN 951-608-041-3

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lähdeaineistoa aiheesta Johann Wolfgang von Goethen suomennoksia löytyy Wikiaineistossa.
• Goethen teoksia Gutenberg-projektissa
• Goethe's works: text, concordances and frequency lists