Luettelo Tukholman kaupunginosista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luettelo Tukholman kaupunginosista sisältää Tukholman kaupunginosat ryhmiteltyinä eräiden muiden aluejakojen mukaisesti. Kaupunginosajako otettiin Tukholmassa käyttöön vuonna 1904 ja nykyisin kaupunginosia (ruots. stadsdel) on 117 kappaletta.

Tukholma jaetaan kantakaupunkiin (ruots. Inre staden) ja esikaupunkeihin (ruots. Yttre staden). Kantakaupunki jaetaan viiteen pienempään alueeseen; esikaupungit puolestaan eteläalueeseen ja länsialueeseen. Nämä alueet jaetaan kaupunginosiin. Kantakaupungissa on tilastoinnissa käytössä lisäksi kaupunginosia vastaavia alueita, jotka eivät kuitenkaan ole virallisia kaupunginosia.

Kantakaupungissa kaupunginosat on yleensä jaettu useampaan seurakuntaan, joita käytetään yhtenä aluejakotasona tilastoinnissa. Esikaupungeissa puolestaan seurakuntaan kuuluu useampia kaupunginosia. Kaupunginosat on edelleen jaettu pienalueisiin (ruots. basområde). Tätä pienempiä aluejakoja ovat vielä korttelit ja yksittäiset kiinteistöt.[1]

Kantakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin kantakaupungiksi (ruots. Inre staden) kutsuttu alue vastaa rajoiltaan 1900-luvun alkuvuosien Tukholmaa, jolloin kaupunkiin ei vielä ollut liitetty yhtäkään sen lähikunnista. Kantakaupunki jaetaan viiteen suurempaan alueeseen. Vanhakaupunki-keskusta koostuu yhdestä suuresta ja muutamasta pienemmästä saaresta sekä Tukholman ydinkeskustasta. Tästä pohjoiseen on Vasastaden, koilliseen Östermalm, länteen Kungsholmen ja etelään Södermalm.

Virallisten kaupunginosien suuren koon vuoksi tilastoinnissa käytetään kantakaupungin kohdalla pienempiä alueita, jotka ovat kooltaan lähempänä esikaupunkien kaupunginosia. Nämä alueet on lueteltu seuraavassa seurakunnittain.[2]

Vanhakaupunki-keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue koostuu Domkyrkoförsamlingen- eli Tuomiokirkkoseurakunta-nimisestä seurakunnasta. Tilastoinnissa esikaupunkien kaupunginosia vastaavat alueet ovat Storkyrkan, Klara ja Jakob. Aikaisemmin kukin niistä muodosti itsenäisen seurakuntansa. Viralliset kaupunginosat ovat:

Vasastaden[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasastadenissa on neljä seurakuntaa. Johanneksen seurakunnan kaupunginosia vastaavat alueet ovat Norra Johannes ja Södra Johannes, Adolf Fredrikin seurakunnassa Norra Adolf Fredrik ja Södra Adolf Fredrik ja Gustav Vasan (eli Kustaa Vaasan) seurakunnassa Gustav Vasa sekä Matteuksen seurakunnassa Västra Matteus ja Östra Matteus. Virallisia kaupunginosia on vain yksi:

Östermalm[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Östermalmin alue koostuu kolmesta seurakunnasta. Engelbrektin seurakunnan kaupunginosia vastaavat alueet ovat Engelbrekts kyrka, Hjorthagen-Värtahamnen, Tekniska Högskolan ja Universitetet. Hedvig Eleonoran seurakunnassa vastaava alue on Hedvig Eleonora; Oscarin seurakunnassa puolestaan Djurgården, Gärdet ja Oscars kyrka. Virallisia kaupunginosia ovat

Kungsholmen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kungsholmenin alueella on kolme seurakuntaa. Kungsholmenin seurakuntaan kuuluu Kungsholm-niminen kaupunginosaa tilastoinnissa vastaava alue. Sankt Göranin seurakunnan vastaavat alueet ovat Fredhäll, Kristineberg, Marieberg, Stadshagen ja Östra Sankt Göran. Essingen seurakuntaan kuuluvat Lilla Essingen ja Stora Essingen. Alueen viralliset kaupunginosat ovat

Södermalm[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Södermalmin alue jakautuu neljään seurakuntaan. Marian seurakunnan kaupunginosia vastaavia alueita ovat Mariatorget ja Södra Station, Högalidin seurakunnassa Mellersta Högalid, Norra Högalid, Södra Högalid ja Reimersholme-Långholmen, Katarinan seurakunnassa Västra Katarina ja Östra Katarina sekä Sofian seurakunnassa Norra Sofia, Södra Sofia ja Södra Hammarbyhamnen. Viralliset kaupunginosat ovat

Esikaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikaupungit (ruots. Yttre staden) koostuu kahdesta suuralueesta: Etelä-Tukholmasta ja Länsi-Tukholmasta.

Etelä-Tukholma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Tukholma (ruots. Söderort) käsittää kantakaupungin eteläpuolisen alueen ja vastaa suunnilleen entistä Brännkyrkan maalaiskuntaa. Lisäksi siihen on liitetty osia Nackan ja Huddingen kunnista. Alueet on seuraavassa ryhmitelty seurakunnittain.

Hägersten[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brännkyrka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantör[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enskede-Årsta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan nimenä oli aiemmin pelkästään Enskede.[2]

Skarpnäck[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Farsta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skärholmen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Tukholma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Tukholma (ruots. Västerort) kattaa kantakaupungin länsipuolella olevan osan Tukholmasta. Aiemmin siellä sijaitsivat Bromman ja Spångan maalaiskunnat sekä Hässelby villastadin kauppala. Alueen kaupunginosat on seuraavassa ryhmitelty seurakunnittain. Spångan ja Kistan seurakunnat on nykyisin yhdistetty Spånga-Kistan seurakunnaksi.[2]

Bromma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västerled[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vällingby[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spånga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hässelby[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Stadsdelsområde

Vuodesta 1997 lähtien Tukholma on jaettu kaupunginosa-alueisiin (ruots. stadsdelsområde). Tuolloin kaupunginosa-alueita muodostettiin 24 kappaletta. Vuonna 1998 kaupunginosa-alueita vähennettiin 18:aan yhdistämällä Enskede ja Årsta sekä Hässelby ja Vällingby. Lisäksi Västerled sulautettiin Brommaan, Söderled Farstaan ja Hornstull Maria-Gamla staniin. Hammarby jaettiin Katarina-Sofian ja Skarpnäckin kesken. Jakoa muutettiin jälleen vuonna 2006, jolloin yhdistettiin Maria-Vanhakaupunki ja Katarina-Sofia Södermalmin kaupunginosa-alueeksi. Samoin Hägersten ja Liljeholmen, Enskede-Årsta ja Vantör sekä Rinkeby ja Kista yhdistettiin. Nykyisin jäljellä ovat seuraavat 14 kaupunginosa-aluetta:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stockholms Stads Utrednings- och Statistikkontor AB: Statistisk årsbok för Stockholm 2011 2010. Stockholms Stads Utrednings- och Statistikkontor AB. Viitattu 12. maaliskuuta 2011. [vanhentunut linkki]
  2. a b c Stockholms Stads Utrednings- och Statistikkontor AB: 12. Basområdeslistan 2010 31. joulukuuta 2009. Stockholms Stads Utrednings- och Statistikkontor AB. Viitattu 12. maaliskuuta 2011. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]