Abckiria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Abckiria

Abckiria (”ABC-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja. Sen kirjoitti uskonpuhdistajana tunnettu Mikael Agricola ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1543. Agricola kirjoitti kirjan samaan aikaan kun hän teki Uuden testamentin ensimmäistä suomenkielistä käännöstä, ja molempia teoksia työstäessään Agricola samalla myös loi suomelle kirjakieltä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agricolan teos on ensimmäisiä tunnettuja yrityksiä kirjoittaa suomen kielellä, ja teoksen sekä Agricolan Rucouskirian (1544) ja Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548) ilmestymisen jälkeen suomen kirjakieli alkoikin hiljalleen kehittyä. Niin Agricolan suomelle kuin koko ns. vanhalle kirjasuomelle on tyypillistä sen oikeinkirjoituksen epäsäännönmukaisuus. Esimerkiksi k-äänne saatettiin toisinaan merkitä c:nä, joskus taas k:na tai g:nä.

Abckirian ensimmäisessä painoksessa oli 16 sivua ja toisessa, ilmeisesti vuonna 1551 ilmestyneessä painoksessa 24 sivua. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta, mutta siitä on löydetty osia, joiden perusteella kirjan rakenne suurin piirtein tunnetaan. Osat löydettiin Uppsalan yliopiston kirjastosta ja yksi osa on lahjoitettu Helsingin yliopistolle.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abckiria sisälsi sekä aapisen että katekismuksen. Tunnettu näyte kirjan alusta on vanhin suomenkielinen loppusointuinen runo:

»Oppe nyt wanha / ia noori /
joilla ombi Sydhen toori.
Jumalan keskyt / ia mielen /
iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se Sielun hirmutta /
mutt Cristus sen tas lodhutta.
Lue sijs hyue Lapsi teste /
Alcu oppi ilman este.
Nijte muista Elemes aina /
nin Jesus sinun Armons laina.»

Tätä alkurunoa seuraavat aakkoset sekä luku- ja kirjoitusohjeita, minkä jälkeen alkaa kirjan uskonnollinen osuus. Lopussa on vielä suomen kielen lukusanat.[1]

Uskonnolliseen osuuteen kuuluu kymmenen käskyä, apostolinen uskontunnustus, Isä meidän -rukous, Ave Maria, kasteen, ripin ja ehtoollisen sakramentit, ruokarukoukset, aamu- ja iltarukoukset ja lopuksi rukoukset kirkonkelloja soitettaessa.[2]

Ruoka-, aamu- ja iltarukoukset Agricola käänsi Martti Lutherin Vähästä katekismuksesta, mutta muut tekstit olivat papiston jo ennalta tuntemia. Vaikka jumalanpalvelusten kieli keskiajalla oli latina, kristinuskon perusopinkappaleet oli käännetty myös kansankielelle. Piispojen määräyksestä papeilla oli oltava nämä opinkappaleet paperille kirjoitettuna, jotta ne tulisi luettua kirkkoväelle samalla tavalla joka sunnuntai. Vaikka näitä paperilappusia ei olekaan nykypäiviin säilynyt, voidaan olettaa, että Agricolalla oli niitä käytössään Abckiriaa tehdessään.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Harviainen, Sakari, Heininen, Simo ja Huhtala, Aarre: Opi nyt vanha ja nuori - Mikael Agricola ja nykyaika. Otava, 1990. ISBN 951-1-11363-1.
  • Häkkinen, Kaisa (toim.): Mikael Agricola: Abckiria - Kriittinen editio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-898-5.
  • Penttilä, Aarni (toim.): Näköispainos Mikael Agricolan Abckirian eri painosten säilyneistä katkelmista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1971. ISBN 978-951-746-931-9.
  • Tarkiainen, Kari ja Tarkiainen, Viljo: Mikael Agricola - Suomen uskonpuhdistaja. Otava, 1985. ISBN 951-1-08176-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harviainen et al, s. 51
  2. Harviainen et al, s. 51
  3. Harviainen et al, s. 52

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]