Majak

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ydinjätteen varastointilaitos

Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Venäjällä Tšeljabinskin alueen pohjoisosissa noin 71 km Tšeljabinskistä luoteeseen. Majakin alue sijaitsee Ozjorskin ja Kyštymin kaupunkien lähellä, noin 5-10 kilometriä Ozjorskista etelään ja kaakkoon.

Ydinasekilpajuoksun alkaessa alueelle perustettiin plutoniumin tuotantoreaktoreita jo 1945-1948. Alueella oli aikanaan 5 ydinreaktoria, sittemmin siitä on tullut tunnettu erityisesti ydinjätteen varastointi- ja jälleenkäsittelylaitoksena.

Laitoksen ympäristössä on tapahtunut useita ympäristökatastrofeja sen perustamisesta lähtien, ja aluetta pidetään yhtenä maailman saastuneimmista.

Myös suomalaisesta Loviisan ydinvoimalaitoksesta kuljetettiin korkea-aktiivista käytettyä ydinpolttoainetta yli 20 vuoden ajan käsiteltäväksi Majakiin, vuoteen 1996 asti.[1]

Kyštymin ydinonnettomuus 1957[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyštymin ydinonnettomuuden johdosta radioaktiivisesti saastunut laskeuma-alue. Viuhka kulkee esimerkiksi Kamensk-Uralskin läheltä.
Kyštymin ydinonnettomuuden jälkeen perustetun säteilysuojelualueen varoitusmerkki maastossa (2007).

Kyštymin ydinonnettomuus oli maailmanhistorian kolmanneksi pahin ydinonnettomuus ja siihenastisista pahin.[2] Laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta 1957 voimakas räjähdys jätesäiliössä, jossa oli korkearadioaktiivista jätettä. Tapahtuma tunnetaan Kyštymin onnettomuutena, ja saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin jalanjälki". Räjähdys johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta.[3]

Päästön määrä oli 40 PBq fissiotuotteita. Päästöstä 91 prosenttia muodostivat cerium-144 ja zirkonium-95 (molemmat melko lyhytikäisiä isotooppeja, joiden puoliintumisajat ovat 285 ja 64 vuorokautta). Lisäksi oli 1 PBq strontium-90:ää, ja 13 TBq cesium-137:ää. 300 × 50 km:n laajuisen saastuneen vyöhykkeen (EURT) saastuneisuus oli Sr-90:lla yli 4 kBq/m². Sr-90:n kokonaislaskeuma oli noin 2 kBq/m². 17 km²:n laajuisen alueen saastelaskeuma oli noin 100 MBq Sr-90/m².

Laskeuma-alueen asukasmäärä oli 270 000. Alueelta evakuoitiin kuitenkin vain 10 000 henkeä.[3] Suurevakuointi suoritettiin siellä, missä ylittyi Sr-90:n, puoliintumisajaltaan 28,8 vuotta, kriittinen raja. Noin 800 km² suuruinen maa-alue julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön.

Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden pääosin vuoteen 1980, jolloin neuvostoliittolainen biologi Žores Medvedev paljasti sen. Tapahtuma on luokiteltu toiseksi korkeimmalle tasolle 6 (vakava ydinonnettomuus) kansainvälisellä, 7-portaisella INES-asteikolla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Greenpeace: Majak on tuntematon Tshernobyl 2005-4-26. Turun Sanomat. Viitattu 2007-5-14.
  2. Kyshtym-57: A Siberian Nuclear Disaster | GeoCurrents http://geocurrents.info/place/russia-ukraine-and-caucasus/siberia/kyshtym-57-a-siberian-nuclear-disaster
  3. a b "Kyshtym accident" TED Case Studies: An Online Journal American University

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Koordinaatit: 55.7133°N, 60.8478°E