Pantse Syrjä
| Mikko Syrjä | |
|---|---|
 Syrjä esiintymässä Oulussa Raatin stadionilla vuoden 2012 heinäkuussa. |
|
| Syntynyt | 15. marraskuuta 1957 (ikä 55) |
| Taiteilijanimet | Pantse Syrjä |
| Kotipaikka | Ylöjärvi, Suomi |
| Aktiivisena | 1976- |
| Tyylilajit | suomirock |
| Laulukieli | suomi |
| Soittimet | kitara laulu |
| Kitarat | Fender Stratocaster Fender Telecaster Ruokangas Squier Hamer Gibson Les Paul Gibson Les Paul Heritage Gibson Les Paul Signature |
| Yhtyeet | Eppu Normaali (1976-) |
| Levy-yhtiöt | Poko Rekords (1977-) Akun tehdastuotanto (2007-) |
Mikko Juhana "Pantse" Syrjä (s. 15. marraskuuta 1957 Ylöjärvi, Suomi) on suomalainen muusikko. Hänet tunnetaan parhaiten mittavasta urastaan Eppu Normaali-yhtyeen kitaristina ja säveltäjänä.[1] Vaikka hän on vaikuttanut Eppu Normaalissa yhtyeen juurilta asti, ei hän omien sanojensa mukaan ollut perustamassa yhtyettä, sillä muut yhtyeen jäsenet katsoivat hänen soittotaitonsa olevan liian korkea muihin verrattuna. Hän kuitenkin liittyi yhtyeeseen hetimmiten sen perustamisen jälkeen, ja on siitä lähtien toiminut yhtyeen musiikillisena johtohahmona.
Laulajana Pantse tunnetaan erityisesti Eppu Normaalin konserttien kestosuosikki "Baarikärpäsen" esittäjänä. Taustalaulajana hän laulaa useammin korkeampia melodioita kuin veljensä, yhtyeen pääasiallinen laulaja Martti Syrjä. Hän on myös vieraillut kitaristina lukuisten kotimaisten artistien, kuten Juice Leskisen albumeilla ja keikoilla.
Hän on toiminut myös äänilevytuottajana ja on tuottanut kaikki Eppu Normaalin albumit lukuun ottamatta yhtyeen vuonna 1978 ilmestynyttä debyyttialbumia Aknepop. Eppu Normaalin ohella hän on toiminut tuottajana myös Hassisen koneelle, Popedalle, Widowsille, Sensuurille, Kairolle, Mikko Saarelalle ja Juice Leskiselle. Säveltäjänä hänen tuotoksensa rajoittuvat Eppu Normaalin musiikkiin lukuun ottamatta hänen Yö-yhtyeelle säveltämäänsä kappaletta "Mysteeri", joka on vuodelta 2001.
Eppu Normaalin rumpali Aku Syrjä on Pantsen serkku, ja hänen vanhempansa ovat kirjailijat Jaakko Syrjä ja Kirsi Kunnas. Syrjä on naimisissa näyttelijä Kirsi-Kaisa Sinisalo-Syrjän kanssa.
Sisällysluettelo |
Nuoruus ja ura Eppu Normaalissa [muokkaa]
Mikko Juhana Syrjä syntyi 15. marraskuuta vuonna 1957 Tampereen kupeessa sijaitsevalla Ylöjärvellä Jaakko Syrjän ja Kirsi Kunnaksen esikoiseksi.[2] Hänen pikkuveljensä Martti Syrjä syntyi kaksi vuotta myöhemmin, 17. toukokuuta 1959.[3] Mikon musiikillinen ura käynnistyi viulunsoiton ja pianotuntien merkeissä,[2][4] ja kitaransoiton hän aloitti varsinaisesti 14-vuotiaana pitäen esikuvanaan muun muassa Eric Claptonia.[2] Hän on myös kertonut ihailleensa popin ja progressiivisen rockin lisäksi myös The Beatlesia jo lapsesta lähtien, vaikka ei ymmärtänytkään lapsena englannin kieltä ja näin ollen mitään yhtyeen kappaleista.[4][2]
Tutustuessaan Mikko Saarelaan hän alkoi perustamaan tämän kanssa lukuisia eri yhtyeitä, joista mainittavimpia lienevät Eppu Normaalin esiasteet Öystilä ja Fuzz Band.[2] Vuonna 1976 Saarela, Syrjän veljekset, Rovaniemeltä Ylöjärvelle muuttanut Juha Torvinen sekä Martin ja Pantsen serkku Aku Syrjä perustivat yhdessä Eppu Normaalin.[5][2] Vaikka Pantse ihailikin enemmän soittotavaltaan melodisempia, Claptonin tapaisia kitaristeja, aloitti Eppu Normaali oman uransa punkin parissa. Vuonna 1977 yhtye esiintyi rockin SM-kilpailuissa Saarelan toimiessa basistina, Martin laulajana ja Akun rumpalina Juhan ja Pantsen vastatessa kitaroinnista.[6] Kisojen tuomaristossa ollut suomalaisen rockmusiikin pioneeri Juice Leskinen huomasi heti yhtyeen potentiaalin, mutta tämän vaatimuksista huolimatta he eivät voittaneet kisaa.[7] Yhtye jatkoi tästä huolimatta aktiivisesti demonauhojen lähettämistä levy-yhtiöihin, mikä tuotti pian tulosta kun yhtye huomioitiin vastikään perustetussa Poko Rekords-levy-yhtiössä jonka perustaja Epe Helenius hurmaantui yhtyeen "Poliisi pamputtaa taas" -kappaleesta.[8]
Helenius kutsui yhtyeen levyttämään, ja Eppu Normaalin debyyttialbumi Aknepop ilmestyikin vuonna 1978. Albumi sai varsin positiivisia arvioita punkalbumiksi ja se myi ilmestymisvuotenaan noin 2 000 kappaletta. Kultaa Aknepop myi vasta sen ilmestyttyä CD-painoksena vuonna 1994.[9] Aknepopin ainoa singlejulkaisu oli "Poliisi pamputtaa taas", mutta myös kappale "Rääväsuita ei haluta Suomeen" saavutti eräänlaisen klassikon arvon. Yhtyeen seuraava albumi, vuoden 1979 Maximum Jee & Jeen on monen fanin ja kriitikon mielestä koko yhtyeen paras julkaisu, ja albumin kappaleet "Jee jee" ja "Pidetään ikävää" jäivät elämään yhtyeen 1970-luvun klassikkoina.[10] Albumin jälkeen Mikko Saarela kuitenkin jätti yhtyeen, vaikkakin hän jatkoi yhtyeen kappaleiden sanoittamista vielä kahden vuoden ajan.
Yhtyeen seuraava studioalbumi, vuoden 1980 Akun tehdas hivutti yhtyeen musiikkia hiljalleen punkista kevyempään suuntaan ja se pelasti myynnillään Poko Rekordsin konkurssilta.[11] Seuraavat albumit Cocktail Bar, Tie vie ja Aku ja köyhät pojat raivasivat tietä yhtyeen menestykselle, vaikkakin ainoastaan Tie vie on jäänyt elämään jonkinlaisena menestyslevynä; esimerkiksi vuonna 1983 ilmestyneen Aku ja köyhät pojat-albumin olemassaolosta eivät vielä sen julkaisunkaan jälkeen tienneet monetkaan musiikkialan ammattilaiset. Yhtye tarvitsi pikaisen piristysruiskeen, mikä saapui vuotta myöhemmin Rupisia riimejä, karmeita tarinoita-albumin muodossa. Albumi aloitti yhtyeen kulta-ajan ollen kahden seuraavan Eppu Normaali-albumin, Kahdeksannen ihmeen (1985) ja Valkoisen kuplan (1986) ohella koko suomalaisen rockmusiikin merkittävimpiä julkaisuja. Hetkessä melodisten hittisinglejen menestyksen johdosta Eppu Normaalista tuli koko Suomen ylivoimaisesti suosituin rockyhtye.
Vuonna 1990 ilmestyneen Historian suurmiehiä-albumin seuraajan, Studio Etanan (1993) levytysprosessi oli yhtyeelle hyvin vaikeaa aikaa. Yhtye vetäytyi yli 11-vuotiselle levytystauolle, joka katkesi vuonna 2004 Sadan vuoden päästäkin-albumin ilmestyttyä.
Soolojulkaisut [muokkaa]
- Hautausmaarock / Ruumisautorock (single, 1980)
Mikko Syrjän soolosingle on julkaistu Eppu Normaalin vinyylilevykokoelmalla Soolot, sekä myöhemmin CD-kokoelmalla Hatullinen paskaa / Soolot.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Pantse Syrjä eppunormaali.net. Viitattu 21.6.2012.
- ↑ a b c d e f Mikko Syrjä eppunormaali.net.
- ↑ Martti Syrjä eppunormaali.net.
- ↑ a b Haastattelussa Pantse Syrjä 7.1.2006. eppunormaali.net.
- ↑ Santtu Luoto: Tiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 46. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
- ↑ Santtu Luoto: Tiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 47. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
- ↑ Santtu Luoto: Tiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 50. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
- ↑ Santtu Luoto: Tiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 54. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
- ↑ Santtu Luoto: Tiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 66. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
- ↑ Santtu Luoto: Tiimalasin santaa - Eppu Normaalin tarina, s. 93. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24344-2.
- ↑ Vesa Kontiainen: Aitoa suomirokkia: Poko Rekordsin historia. Like, 2004. ISBN 952-471-400-0.
