Kyštym
|
Кыштым |
||
|---|---|---|
Lippu |
Vaakuna |
|
|
|
||
| Valtio | Venäjä | |
| Subjekti | Tšeljabinskin alue | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 45,67 km² | |
| Korkeus | 260 m | |
| Väkiluku (2010) | 38 950 | |
| – Tiheys | 853 as./km² | |
Kyštym (ven. Кыштым) on kaupunki Venäjällä Tšeljabinskin alueella Ural-vuoriston eteläosan itärinteellä noin 90 km Tšeljabinskistä, lähellä Ozjorskin suljettua kaupunkia. Kaupungin väkiluku vuonna 2010 oli noin 39 000.lähde?
Ydinonnettomuus 1957 [muokkaa]
Kyštym on lähellä "Majak"-ydinjätelaitosta (tuolloin plutoniumintuotantolaitos), jossa syyskuussa 1957 sattui voimakas räjähdys ydinjätesäiliössä, joka johti laajan alueen radioaktiiviseen saastumiseen. Kyseinen 6-luokan ydinonnettomuus oli maailmanhistorian toiseksi pahin ja siihenastisista pahin ydinonnettomuus. Laskeuma-alueesta, johon Kyštym kuului, on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin jalanjälki".[1] Tuolla alueella asui 270 000 henkeä, mutta vain noin 10 000 henkeä evakuoitiin. Noin 800 km² maata julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden vuoteen 1980 asti.
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Kyštymin kuvagalleria
- Kyštymin lyhyt historia (venäjäksi)
| Hallintokeskus: Tšeljabinsk Aša · Bakal · Jemanželinsk · Jurjuzan · Južnouralsk · Karabaš · Kartaly · Kasli · Katav-Ivanovsk · Kopeisk · Korkino · Kusa · Kyštym · Magnitogorsk · Miass · Minjar · Njazepetrovsk · Ozjorsk · Plast · Satka · Sim · Snežinsk · Troitsk · Trjohgornyi · Tšebarkul · Ust-Katav · Verhnyi Ufalei · Verhneuralsk · Zlatoust |
Koordinaatit:
Sivulta puuttuu