Bay City Rollers

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bay City Rollers
(19691981)
Tiedot
Tyylilaji: pop
rock
Kotipaikka: Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta
Laulukieli: englanti
Levy-yhtiöt
Epic Records  
Bell Records  
Arista Records  

Bay City Rollers, eli BCR (myöhemmin The Rollers) on skotlantilainen popyhtye. Vuonna 1969 perustettu yhtye hajosi vuonna 1981, mutta se teki vielä 1980- ja 1990-luvuilla lyhyitä paluukiertueita. Huippusuosionsa aikana yhtye esitti sekä coverversioita, ammattisäveltäjien yhtyeelle kirjoittamia lauluja että omaa materiaalia, jota sävelsivät pääasiassa Eric Faulkner ja Stuart Wood.

Yhtye esiintyy nykyisin kahdella eri kokoonpanolla. Toisen kokoonpanon keulakuva on Les McKeown ja toisen Ian Mitchell. Kumpikin heistä on kokoonpanojen ainoa jäsen yhtyeen huippuvuosilta. Muut muusikot on palkattu yhtyeeseen myöhemmin, eivätkä ole aiemmin soittaneet yhtyeessä.

Bay City Rollers esitti teinipoppia ja oli erityisesti tyttöjen suosiossa. Tytöt ilmaisivat faniuttaan skottiruutuisilla kaulaliinoilla, joihin usein kirjailtiin suosikkiesiintyjän nimi: Eric, Woody, Alan, Les tai Derek. Bay City Rollersia voidaan pitää myöhempien poikabändien, kuten New Kids on the Blockin tai Take Thatin, esiasteena.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen löysi Edinburghista Skotlannista perunamyyjän poika Tom Paton, josta tuli heidän ajoittain kiistanalainen managerinsa. Alun perin Saxons-niminen yhtye valitsi nimensä heittämällä tikan Yhdysvaltain kartalle. Se osui Michiganiin lähelle Bay Cityä.

Yhtyeen kokoonpano vaihteli useaan otteeseen vuosina 19711974, jolloin sen kappaleista nousi 17 myyntilistoille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Niistä ensimmäinen oli "Keep On Dancing", joka sijoittui Britanniassa yhdeksänneksi.

Alkaen vuoden 1974 kappaleesta "Remember (Sha La La La)" yhtye julkaisi monta hyvin suosittua singleä Britanniassa ja sai siellä myös oman televisiosarjan Shang-a-Lang, josta myöhemmin yritettiin tehdä amerikkalaista versiota. Keväällä 1975 yhtye oli yksi Britannian eniten myyvistä yhtyeistä. Cover-versio The Four Seasonsin kappaleesta "Bye, Bye, Baby" pysyi ykkösenä kuusi viikkoa ja myi miljoona kappaletta keväällä 1975. Seuraava julkaisu "Give A Little Love" nousi listan kärkeen kesällä.

Vuonna 1976 yhtye pääsi Billboardin Hot 100 -listan kärkeen kappaleella "Saturday Night", jota ei koskaan julkaistu Britanniassa. Pian sen jälkeen kappale "Money Honey" sijoittui yhdeksänneksi. Yhtye nousi myyntiloistoille samana vuonna sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa Dusty Springfield -coverilla "I Only Want To Be With You", joka jäi heidän viimeiseksi top 10 -kappaleekseen Britanniassa.

1970-luvun loppua kohden yhtyeen suosio alkoi hiipua. Paton erotettiin vuonna 1979, ja päälaulaja vaihtui. Leslie McKeownin tilalle tuli Duncan Faure. Yhtyeen nimeksi otettiin The Rollers. Uudella nimellä julkaistiin kolme albumia, joista yksi oli Ricochet (1981), mutta pian yhtye hajosi.

Hajoamisen jälkeen (1981–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980- ja 1990-luvuilla yhtyettä yritettiin useaan otteeseen elvyttää muutamien alkuperäisten jäsenten avulla, esimerkiksi uudenvuoden konsertilla vuonna 1999. Kiinnostus heräsi Britanniassa televisiossa näytettyjen dokumenttien sekä samalla mainostetun Greatest Hits -kokoelman myötä. Se nousi julkaisuvuotenaan 2004 korkeimmillaan sijalle 11.

Yhtyeestä on sittemmin syntynyt kaksi versiota, jotka molemmat tekevät kiertueita: Les McKeown's Legendary Bay City Rollers ja Ian Mitchell's Bay City Rollers. Nämä kaksi nimeltä mainittua ovat ainoat alkuperäiset jäsenet yhtyeen huippuvuosilta.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Albumi UK AUS USA
1974 Rollin' 1 8 -
1975 Once Upon a Star 1 4 -
1975 Wouldn't You Like It? 3 3 -
1976 Dedication 4 3 26
1977 It's a Game 16 10 23
1978 Strangers in the Wind - 61 129
1979 Elevator - - -
1981 Ricochet - - -

Kokoonpanot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosien 1973–1976 tunnetuin kokoonpano:

  • Eric Faulkner (soolokitara)
  • Alan Longmuir (basso)
  • Derek Longmuir (rummut)
  • Les McKeown (laulu)
  • Stuart Wood (komppikitara)

McKeown otettiin Gordon Clarkin tilalle, joka lauloi "Keep On Dancing" -kappaleella. Alan Longmuirin tilalla oli vähän aikaa irlantilais-amerikkalainen kitaristi Ian Mitchell, jonka tilalle tuli kitaristi Pat McGlynn. Mitchellin liittyessä Stuart Wood siirtyi basistiksi. Albumin It's A Game äänitysten alkaessa McGlynn erotettiin ja albumi tehtiin kokoonpanolla McKeown-Faulkner-Wood-D.Longmuir. Alan Longmuir palasi yhtyeeseen vuonna 1978. 1979 McKeownin tilalle tuli eteläafrikkalainen laulaja Duncan Faure.

Esiintymiset Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

70-luvulla Bay City Rollers vieraili Suomessa klassisella kokoonpanolla 5.7.1975 Tulivuorirockissa Lappajärvellä, 22.10.1975 UKK-hallin vihkiäisissä Helsingissä, 12.5.1976 Helsingin jäähallissa sekä 8.2.1978 Helsingin työväentalolla.[1] Myöhemmällä kokoonpanolla yhtye on esiintynyt Suomessa vuonna 1991.[2]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bay City Rollerssin skottilaisuus oli merkittävä tekijä yhtyeen markkinoinnissa, ja BCR olikin yksi harvoista yhtyeistä, joiden faneilla oli hyvin erottuva pukeutumistyyli. Siihen kuuluivat suurimmalta osalta nilkkoihin ylettyvät tartaani-kuvioiset housut ja samanlaiset huivit.

Yhtyeellä oli Yhdysvalloissa kuusi top 40 -listalle päässyttä kappaletta. 2000-luvulla tehty televisiodokumentti tutki epäilyjä, joiden mukaan yhtyeen managerit ja levy-yhtiö veivät suurimman osan yhtyeen tuloista. On epäilty, että Bay City Rollers myi 100–300 miljoonaa levyä, joiden tuotto olisi ollut viisi miljardia puntaa, josta yhtye on saanut hyvin vähän.[3][4][5] BBC:n mukaan yhtye myi 70 miljoonaa levyä, mutta useat tahot, kuten levy-yhtiö, ovat kiistäneet tästäkin luvusta.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]