John Fowles
John Robert Fowles [faʊlz] (31. maaliskuuta 1926 Leigh-on-Sea, Essex, Englanti[1] – 5. marraskuuta 2005 Lyme Regis, Dorset) oli brittiläinen kirjailija.[2][3]
John Fowles syntyi Leigh-on-Seassä Essexissä. Hänen isänsä oli menestyvä sikarikauppias Robert J. Fowles, ja hänen äitinsä oli opettaja Gladys Richards. Opiskeltuaan Oxfordin yliopiston New Collegessa ranskaa ja saksaa hän työskenteli opettajana Ranskassa, Kreikassa ja Englannissa, kunnes hän saattoi romaaninsa Neitoperhon suosion ansiosta luopua opettamisesta ja keskittyä kirjalliseen uraan. [1]
Fowles oli 37-vuotias julkaistessaan esikoisromaaninsa Neitoperhon, mutta hän oli jo pitkään harrastanut kirjoittamista ja tehnyt kymmenkunta romaaniluonnosta. Aluksi kriitikot pitivät Neitoperhoa vain eroottisena jännitysromaanina, mutta vähitellen sen monet tasot avautuivat. Siinä on sanan ja teon välistä peiteltyä ristiriitaisuutta. Teoksen juoneen kuuluu päähenkilön siirtyminen esineiden keräämisestä ihailemansa tytön kaappaamiseen. Kirjailija on pitänyt teosta ihmisen vapauden ja yksilöllisyyden allegoriana.[1]
Vuonna 1968 Fowles muutti Lyme Regisiin Dorsetiin, jonne hän sijoitti teoksensa Ranskalaisen luutnantin nainen (1969) tapahtumat. Teos on kertomus kielletystä rakkaudesta ja samalla kuvaus viktoriaanisen ajan Englannista. Fowles käytti siinä parodioiden perinteisen viktoriaanisen romaanin melodramaattisia keinoja. Teos onkin kerrontatekninen taidonnäyte, jossa käytetään monia etäännyttäviä keinoja, kuten anakronismeja.[1] Romaani luetaan Britannian sodanjälkeisen kirjallisuuden merkittävimpiin teoksiin.
Rönsyilevien romaanien vastapainoksi Fowles julkaisi vuonna 1982 tiiviin pikkuromaanin Mantissa. Sen asetelma on kuin Päiväperho nurinpäin käännettynä: muistinmenetyksestä kärsivä mies on vankina sairaalahuoneessa. Teoksessa pohditaan postmodernin romaanin olemusta ja romaanin kuolemaa: “Vakavalla modernilla kirjallisuudella on vain yksi aihe: vakavan modernin kirjallisuuden kirjoittamisen vaikeus”. Fowlesin teokset ovatkin paljolti metakirjallisuutta eli kirjallisuutta kirjallisuudesta.[1]
Fowlesin tunnetuin ei-fiktiivinen teos lienee Aristos – käsityksiäni elämästä, joka on kokoelma filosofisia mietelmiä. Monet kriitikot pitävät häntä brittiläisen postmodernismin edelläkävijänä. Ilmestys (1985) sijoittuu 1700-luvulle ja käsittelee uskonnollisia aiheita.
Elokuvasovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1969 Fowles teki elokuvasovituksen teoksestaan Jumalten naamiot, joka perustuu hänen kokemuksiinsa Kreikassa ja jonka hän oli kirjoittanut jo ennen Neitoperhoa. Elokuvasta ei tullut menestystä.
Elokuvan Neitoperho ohjasi hänen teoksensa pohjalta William Wyler 1965. Karel Reisz ohjasi kirjan Ranskalaisen luutnantin nainen pohjalta tehdyn samannimisen elokuvan vuonna 1981. Käsikirjoituksen siihen teki brittiläinen näytelmäkirjailija Harold Pinter (2005), joka oli myös ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Neitoperho (The Collector, 1963)
- Aristos : käsityksiäni elämästä (The Aristos, 1964)
- Jumalten naamiot. (The Magus, 1965.) Suomentanut Erkki Haglund. Helsingissä: Otava, 1981. ISBN 951-1-05736-7.
- Ranskalaisen luutnantin nainen. (The French Lieutenant’s Woman, 1969.) Suomentanut Kaarina Jaatinen. Runot suomentanut Hannu Sarrala. Hämeenlinna: Karisto, 1973. ISBN 951-23-0740-5.
- Eebenpuutorni (The Ebony Tower, 1974)
- Daniel Martin, (1977)
- The Tree, (1979)
- Mantissa, (1982)
- Ilmestys (A Maggot, 1985)
- Wormholes - Essays and Occasional Writings, (1998)
- The Journals - Volume 1, (2003)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Otavan suuri ensyklopedia. Täydennysosa 1, s. 9657–9658, art. Fowles, John. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-05124-5.
- ↑ John Fowles, 79, British Postmodernist Who Tested Novel's Conventions, Dies. NY Times.
- ↑ Obituary: John Fowles. BBC 5.11.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jukka Petäjä, John Fowlesin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Archive.org)
- Klaus Brax, The Poetics of Mystery: Genre, Representation, and Narrative Ethics in John Fowles's Historical Fiction. (2003) Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
| ||||||||||||||||||||||||||
