Heikki Turunen
Sivulta puuttuu 
Heikki Anton Turunen (s. 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvi) on suomalainen kirjailija.
Sisällysluettelo |
Elämä ja ura [muokkaa]
Turusen vanhemmat Reino Juho Turunen ja Jenny Mirjami Siponen olivat maanviljelijöitä Lieksan Vuonislahden kylässä. Turusen kotipaikka sijaitsee lähellä Eva Ryynäsen taiteilija-ateljeeta. Heikki vietti lapsuutensa kuuden sisaruksensa kanssa. Lapsuusaika oli kovaa työntekoa ja sodan jälkeistä jälleenrakennusaikaa.
Turunen kuvaa nuoruusaikaansa: ”Sain nähdä Suomen maaseudun kulta-ajan kasvavan lapsen ja nuoren silmin. Se oli kaunista ja väkevää, mutta teki minusta ikuisen maalaisromantikon, jonka elämä nykyisenä urbaanina aikana on ajoittain kärsimystä ja surua. En kuitenkaan tahtoisi toisin olevan. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista olen tehnyt parhaat kirjani.”
Turunen kävi kansakoulun ja teki samalla maatöitä. Hän pääsi Lieksan paikallislehden toimittajaksi vuonna 1964. Joensuussa ilmestyvän Karjalan Maa -lehden toimittajana ja toimitussihteerinä hän työskenteli 1966–1974 ja siirtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1974.
Turunen asuu Joensuun kaupungissa mutta kirjoittaa maalla Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Perheeseen kuuluu puoliso Seija Tuononen ja poika Janne (s. 1977).
Turusen kirjoilla on lähes aina sama miljöö ja teema, kirjojen tapahtumat sijoittuvat yleensä maalle. Lähes kaikissa kirjoissa on jollakin tavalla syrjäytynyt tai ”erikoinen” henkilö. Turunen kuvaa kirjoissaan sodanjälkeisen uudisraivauksen ehdoin kasvavaa sukupolvea. Sukupolvi joutuu kokemaan teollistumisen, kaupungistumisen ja maaltamuuton ajan. Turunen itse sanoo: ”Nuorten on oikeus saada tietää minkälaista oli elää lapsena kun ihmiset siirtyivät maalta kaupunkeihin.”. Lähes kaikissa kirjoissaan hän käsittelee niin sanottuja ”maalaisten ongelmia”.
Turusen tunnetuimmat kirjat ovat Kivenpyörittäjän kylä, Simpauttaja ja Maalainen. Veikko Kerttula teki Simpauttajasta tv-elokuvan vuonna 1975, 1995 Markku Pölönen teki elokuvan Kivenpyörittäjän kylä ja 2004 Anssi Mänttäri ohjasi Joensuun Ellistä elokuvan. Romaaneista on tehty sovituksia teatteriin ja elokuvaksi. Turusen esikoisromaani on Simpauttaja vuodelta 1973 lienee tunnetuin Turusen teos ja se on käännetty ruotsiksi. Kivenpyörittäjän kylä on käännetty norjaksi nimellä Steintrilleren.
Turusen tuotannosta ja elämästä on tekeillä laaja teos. Joensuulainen filosofian tohtori Eija Komu sai vuonna 2008 Suomen Kulttuurirahaston apurahan tähän tarkoitukseen.[1]
Vuonna 2009 Turuselle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.[2]
Turunen toimii Luonto-Liiton susiin liittyvän Salakaadot seis! -kampanjan suojelijana.[3]
Tuotantoa [muokkaa]
- Simpauttaja. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1973. ISBN 951-0-05877-7.
- Joensuun Elli. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06526-9.
- Kivenpyörittäjän kylä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07825-5.
- Hupeli. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1978. ISBN 951-0-08849-8.
- Soakkunoita susirajalta: Kirjallista pehkua vuosilta 1974–79. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1979. ISBN 951-0-09369-6.
- Kolmen hevosen mies. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10826-X.
- Punahongan hehku. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11429-4.
- Mustarinnan lapset. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-13294-2.
- Maan veri. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14673-0.
- Turusen pyssystä: Päästöjä vuosilta 1985–1988. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1988. ISBN 951-0-15297-8.
- Karhunpäinen metsänvartija. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-18447-0.
- Maalainen. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19846-3.
- Hojo, hojo!. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20698-9.
- Seitsemän kurvin suora: Hämärätunnin tarinoita. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23011-1.
- Kaikkitietävän tasavalta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25061-9.
- Jumalan piika. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27614-6.
- Orpopojan valssi. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28241-3.
- Yö kevään kuun. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-31422-6.
- Pohjoinen ulottuvuus. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33201-6.
- Tulilintu: Nuoruutemme kronikka. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35611-1.
- Hämärätunnin tarinoita. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36780-3.
- Tie, totuus ja elämä WSOY 2012 ISBN 978-951-O-38873-0
Kuvateokset [muokkaa]
- Lieksa: Erämaakaupunki. Kuvat: Mikko Savolainen. Helsinki: Otava, 1981. ISBN 951-1-06260-3.
- Turunen, Heikki & Turunen, Reino: Pielisen kirja: Kansallismaisema kahden taiteilijan elämänä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1997. ISBN 951-0-22304-2.
Yrityshistoriikki [muokkaa]
- Hongan tarina: Kertomus puusta, ihmisestä ja yrittäjyydestä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30357-7.
Palkintoja [muokkaa]
- J. H. Erkon palkinto 1973
- Kalevi Jäntin palkinto 1973
- Kiitos kirjasta -mitali 1974
- Pohjois-Karjalan taidepalkinto 1977
- Kalevalan juhlavuoden palkinto 1984
- Pro-Maaseutu -palkinto 1995
- Kareliaani-palkinto 1995
- Pro Finlandia-mitali 2001
Elokuvat ja tv-tuotannot [muokkaa]
- Simpauttaja 17. helmikuuta 1975
- Kivenpyörittäjän kylä 17. helmikuuta 1995
- Joensuun Elli 9. huhtikuuta 2004
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Apurahat Suomen Kulttuurirahasto. Viitattu 5.10.2009.
- ↑ Lehti: Suosikkimuusikot jäivät taas ilman taiteilijaeläkettä 16.9.2009. MTV3. Viitattu 16.9.2009.
- ↑ salakaadotseis.fi
