Matti Koskenkorva
| Matti Koskenkorva | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. joulukuuta 1880 Haapavesi |
| Kuollut | 8. lokakuuta 1965 (84 vuotta) |
| Uran tiedot | |
| Laji | maastohiihto |
Matti Koskenkorva (25. joulukuuta 1880 Haapavesi – 8. lokakuuta 1965) oli suomalainen maastohiihtäjä, joka menestyi kansainvälisestikin 1900-luvun alkuvuosina.
Koskenkorva alkoi kilpailla hiihtäjänä vasta 24-vuotiaana. Hän osallistui Oulun hiihdon 30 kilometrille ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja sijoittui kolmanneksi. Kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti Oulussa ensimmäisen voittonsa. Tammikuussa 1908 hän hiihti 30 kilometrillä epävirallisen maailmanennätyksen 1.38.05. Samana vuonna hän uusi Oulun hiihdossa 30 kilometrin voittonsa ja sijoittui elämänsä ensimmäisessä 60 kilometrin kilpailussaan toiseksi.
Vuonna 1909 Koskenkorva pääsi edustamaan Suomea Pohjoismaisiin kisoihin Tukholmaan. Hän hiihti 60 kilometriä aikaan 4.34.45 ja voitti toiseksi sijoittuneen lähes 13 minuutilla. Palkintopokaalinsa hän vaihtoi myöhemmin ompelukoneeseen, joka oli köyhälle maalaisperheelle tärkeämpi kapistus. Samana vuonna hän voitti kolmannen kerran Oulun hiihdon 30 kilometrin kilpailun ja kukisti Helsingin kansainvälisissä hiihtokisoissa Ruotsin Haldo Hanssonin niukasti. Seuraavana vuonna Koskenkorva sijoittui Viipurin kansainvälisissä talvikisoissa 30 kilometrin hiihdossa toiseksi.
Vuonna 1911 Suomi ja Ruotsi kilpailivat vapaaherra Reinhold von Willebrandin pokaalista Helsingissä ja Matti Koskenkorva avusti Suomen joukkuevoittoon oltuaan kilpailussa nopein ajalla 2.23.58 lähes 18 minuutin erolla seuraavaan. Oulussa hän voitti jo neljännen kerran. Vuoden 1913 Pohjoismaisissa kisoissa Östersundissa hän hiihti 60 kilometriä aikaan 5.05.24 ja voitti Ruotsin Albin Lingvallin yli 25 minuutilla ja Norjan Lauritz Bergendahlin tasan puolella tunnilla. Oulun hiihdossa hän voitti 60 kilometrin kilpailun. Hän paransi Oulussa myös 30 kilometrin epävirallista ME-tulostaan hiihtämällä kymmenen kilometrin kierrokset aikoihin 31.49, 31.26 ja 31.22 ja saaden loppuajakseen 1.34.37. Kesällä 1914 Koskenkorva loukkaantui pahasti töissään sahalla lankunkantajana. Hän palasi kuitenkin kilpaladuille ja osallistui seuraavana talvena Holmenkollenin 50 kilometrin kilpailuun, jossa hän sai ajan 4.46.40 ja sijoittui yhdeksänneksi vaikka joutui hiihtämään lähes koko matkan katkenneella suksella.
Sotavuosina Koskenkorva kilpaili vähemmän ja innostusta heikensi myös rahapalkintojen poistuminen. Suomen talvikisoissa vuonna 1919 Helsingissä hän sijoittui nuorempiensa seurassa 30 kilometrillä viidenneksi ja 60 kilometrillä kolmanneksi. Puijolla hän voitti 50 kilometrin kilpailun ja jätti Tapani Nikun toiseksi yli kolmella minuutilla. Kaksikko palasi Iisalmesta saakka kotiinsa Haapavedelle hiihtämällä. Ainoan Suomen mestaruutensa Koskenkorva voitti yli 45-vuotiaitten sarjan 10 kilometrillä vuonna 1926. Viimeisen kerran hän kilpaili Ounasvaaralla vuonna 1929 sijoittuen kolmanneksi.
Matti Koskenkorvan tytär Venla kilpaili myös hiihtäjänä ja voitti Ounasvaaralla vuonna 1928.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kirjavainen, Jussi: Suomalaiset suurhiihtäjät Aappo Luomajoesta Jussi Niskaan, s. 246–260, 332. Porvoo: WSOY, 1938.
- Rantala, Risto; Siukonen, Markku; & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 1, s. 414. Oy Scandia Kirjat Ab.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Henkilögalleria (Arkistoitu – Internet Archive) KirjastoVirma: Hilkka Merikallio, 2005. (Viitattu 10.10.2008)
- Klemola, Heikki: ”Matti Koskenkorva”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 364-365. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
- Jussi Kirjavainen : Suomalaisia suurhiihtäjiä 5. Matti Koskenkorva, Aamulehti, 16.01.1938, nro 14, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
