Vihnesara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vihnesara
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Yläkaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: paleacea
Kaksiosainen nimi

Carex paleacea
Schreb. ex Wahlenb.

Vihnesara (Carex paleacea) on tuulipölytteinen monivuotinen kasvilaji sarojen suvussa.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihnesara kuuluu erilaistähkäisten kaksiluottisten sarojen ryhmään. Se kasvaa löyhästi mätästäen 25–50 senttimetriä korkeaksi. Kasvin sileät varret kasvavat vankasta juurakosta. Vaaleanvihreät ja varhain kellastuvat lehdet ovat noin varren pituisia ja 4–8 millimetriä leveitä. Vihnesaran kukintona on tähkistö, jossa on hedetähkiä yhdestä kolmeen ja emitähkiä kahdesta kuuteen. Tähkät ovat 1,5–4 cm pitkiä, pitkäperäisiä ja nuokkuvia. Pullakot ovat noin 3 mm pitkiä, vaaleanruskeita, litteähköjä, päärynän- tai luumunmuotoisia. Vihnesaran tähkäsuomuissa on pitkä, pisimmillään 15 millimetrin sahalaitainen kärkiota, joka muistuttaa tavallaan heinäkasvien tähkien vihneitä.[2]

Vihnesara risteytyy useiden lähilajiensa kanssa. Suomessa tunnetaan lajin risteymiä suolasaran, vesisaran ja jokapaikansaran kanssa. Niitä tavataan melko yleisenä Perämeren rannikolla.[2]

Vihnesara Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vihnesaraa tavataan Itämeren Pohjanlahden pohjoisosan rannikolla Merenkurkusta Perämeren perukkaan. Yleisin se on Pohjois-Pohjanmaan korkeudella rannikolla. Lajilla on myös yksittäinen tulokasesiintymä Etelä-Karjalassa Suomenlahden rannikolla. Vihnesaran kasvupaikkoja Suomessa ovat hiekka- ja hiesupohjaiset merenrantaniityt.[2]

Vihnesara on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi kannan pienentymisen vuoksi.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carex paleacea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. Vihnesara – Carex paleacea Punaisen kirjan verkkopalvelu. Viitattu 29.8.2021.
  4. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010, s. 192. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. ISBN 978-952-11-3805-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]