Marsalkansauva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Marsalkansauva on marsalkalle kuuluva arvon merkki. Se on tyypillisesti parisenkymmentä senttimetriä pitkä koristeltu sauva. Sauva on ontto ja se sisältää marsalkan valtakirjan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvan historia juontuu Rooman valtakuntaan, mutta varsinaisesti marsalkansauvoja alkoi myöntää vasta Napoleon. Alexandre Dumas väittää tosin kirjassaan Muskettisoturien viimeiset urotyöt että jo Ludvig XIV olisi myöntänyt marsalkansauvoja ja että Dumas'n ehkä merkittävin sankari d'Artagnan olisi kuollut tykinammuksen osumaan juuri saamansa marsalkansauva kädessään.

Mannerheim[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotamarsalkan sauva.pngField marshal Gustaf Mannerheim 1933.png

Gustaf Mannerheimille lahjoitettiin
sotamarsalkan sauva 1933

Ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin vierailu Saksaan 27.-28.6.1942.png Marsalkansauva (1928).png 

Gustaf Mannerheimillä oli epävirallinen
marsalkansauva vierailullaan Saksassa
1942

Ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimille luovutettiin suojeluskuntien lahjoittama epävirallinen marsalkansauva Suomen sisällissodan päättymisen 10-vuotispäivänä 1928 ja Suomen kansan lahjana sotamarsalkan sauva hänen ylennyksensä johdosta, sällissodan päättymisen 15-vuotisjuhlan yhteydessä, toukokuussa 1933. Sotamarsalkan sauvan muotoili Aarno Karimo eebenpuusta, norsunluusta ja kullasta.[1]

Jatkosodan aikana kesäkuun lopulla 1942 Suomen kanssasotijamaahan Saksaan tekemänsä vierailun yhteydessä Mannerheimillä olikin mukanaan epävirallinen marsalkansauva sotamarsalkan sauvan sijasta.

Mannerheimin käytössä oli arvomerkki, jossa kenraalin arvoa osoittaneiden kolmen leijonan edessä oli sotamarsalkan sauva - kuitenkin heraldisista syistä kahtena ja ristikkäin. Ne olivat myös hänen toimikaudellaan tasavallan presidenttinä 1944-1946 erikoismerkkinä presidentin lipussa Vapaudenristin sijaan.

Presidential Standard of Finland 1944-1946.svg

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aarno Karimon Kalevalainen kansa Tampereen Suomalainen Klubi