Eebenpuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eebenpuu eli mustapuu eli ebenholz on puutavaratyyppi jota saadaan joidenkin eebenpuiden (Diospyros) suvun lajien ydinpuusta. Eebenpuu on kovapuulaji. Eebenpuuta tuottavat mm. lajit ceylonineebenpuu (Diospyros ebenum), gabonineebenpuu (Diospyros crassiflora), celebesineebenpuu (Diospyros celebica) ja Diospyros tesselaria. Eebenillä on hyvin monta alkuperäisnimeä trooppisen vyöhykkeen eri kolkista. Alkuperäisnimet ovat: Kojoe itam, Congo moitomo, Mologotoe, Maitem, Mojondi, Camagon, Tendu, Temru, Tunki ja Timbruni. Eebenpuu on nimetty kaupallisessa kielenkäytössä Makassariksi Celebesin saaren samannimisen päävientisataman mukaan.

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eebenpuut ovat useimmiten pienehköjä puita ja saavuttavat yleensä noin 15 metrin korkeuden ja 40–50 cm läpimitan. Rungon oksaton osa on melko suora ja yleensä 20–25 m pitkä. Joskus kerrotaan että on tavattu jopa 30 metrin korkuisia ja 100 cm paksuisia puita. Eebenin pintapuun ja sydänpuun erottaa selvästi toisistaan.

Pintapuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eebenpuun pintapuu on kellertävää ja puutyötarkoituksiin kelpaamatonta.

Sydänpuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydänpuu on lajista riippuen syvänmustaa, ruskeanmustaa tai mustajuovaista ruskealla pohjalla. Se on erittäin kovaa, tiivistä ja raskasta mutta haurasta. Kuivanakin se uppoaa veteen, koska sen ominaispaino on 1,14.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eebenpuita kasvaa Afrikassa, Itä-Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Merkittävin eebenpuun kasvualue on Celebesin (Sulawesin) saaren metsät. Liiallisten hakkuiden takia eräät eebenpuulajit ovat nykyään uhanalaisia.

Käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eebenpuun kuivaus on vaikeaa. Paksut sydänpuukappaleet on syytä kuivata hyvin hitaasti. Eebenpuu on kovuudestaan huolimatta työstettävissä kaikilla välineillä. Sahaaminen ja höylääminen sujuvat hitaasti, mutta sorvaus on helpompaa. Kiillotettaessa se saa kauniin, metallisen kiillon. Eebeniä voi myös leikata viiluiksi. Työstöpöly voi ärsyttää silmiä ja keuhkojen limakalvoja.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eebenpuuta käytetään esimerkiksi pianon koskettimissa, soittimien otelaudoissa ja viritystapeissa. Nykyään sitä harvemmin käytetään koriste-esineissä tai huonekaluissa. Kuitenkin esimerkiksi kansanomaiset afrikkalaiset koristeveistokset on usein tehty eebenpuusta.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]