Maakunta-arkisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Maakunta-arkistot ja niitä johtava Kansallisarkisto muodostavat arkistolaitoksen. Maakunta-arkistot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Turussa ja Vaasassa.

Maakunta-arkistot ovat piirihallintoviranomaisia ja alueellisia keskusarkistoja. Ne vastaanottavat ja säilyttävät keskushallintotasoa alempien valtion virastojen ja laitosten pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Lisäksi maakunta-arkistoissa säilytetään kirkollisia arkistoja sekä alueellisesti merkittäviä yksityisarkistoja ja asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmejä). Arkistot siirretään maakunta-arkistoihin vahvistetun alueellisen jaon mukaisesti. Nykyinen piirijako on vuodelta 1997.

Maakunta-arkistot hoitavat arkistolaitokselle kuuluvat viranomaisten asiakirjahallinnon ja arkistotoimen ohjaustehtävät piirissään toimivien valtion alue-, piiri- ja paikallishallinnon viranomaisten sekä kunnallisten viranomaisten osalta.

Maakunta-arkistojen palveluksessa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä noin 130 henkilöä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen virallinen kannanotto maakunta-arkistojen perustamiseksi tuotiin julki vuoden 1888 valtiopäivillä, jolloin senaatin prokuraattorin esityksestä pohdittiin keinoja kihlakunnanoikeuksien arkistojen turvattoman säilyttämisen korjaamiseksi. Vuotta 1809 vanhemmat tuomiokirjat päätettiin siirtää Valtionarkistoon. Pappissäädyssä historian professori J. R. Danielson vastusti asiakirjojen keskittämistä Valtionarkistoon ja ehdotti maakunta-arkistojen perustamista. Näihin olisi koottu aineistoa etenkin kaupunkien, kuntien ja lääninhallitusten arkistoista. Danielson suositteli maakunta-arkiston sijoittamista Turkuun.

Maakunta-arkistojen monivaiheinen perustamisvaihe kesti neljäkymmentä vuotta, sillä ensimmäisenä perustettu Hämeenlinnan maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1927. Vuonna 1932 perustettiin Oulun ja Turun maakunta-arkistot, 1934 Viipurin ja 1936 Vaasan maakunta-arkisto. Sodan jälkeen 1945 Viipurin maakunta-arkiston nimi muutettiin Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi ja sen sijaintipaikaksi tuli vuonna 1953 Mikkeli. Kaksi uusinta maakunta-arkistoa syntyivät paikallisten korkeakoulujen historianopetuksen tarpeiden tyydyttämiseksi: vuonna 1967 Jyväskylän ja vuonna 1974 Joensuun maakunta-arkisto. Kun viimeksi mainittu perustettiin, Savo-Karjalan maakunta-arkiston nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi.

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunta-arkistojen asiakirja-aineistot ovat yleisesti jonkin verran nuorempia kuin Kansallisarkistossa. Tämä johtuu maaseudun hallintokoneiston myöhäsyntyisyydestä ja kehittymättömyydestä sekä pitkään jatkuneesta piittaamattomuudesta piiri- ja paikallishallinnon arkistoja kohtaan. Kun tutkimus oivalsi niiden merkityksen vasta 1800-luvun lopulla, olivat sodat, tulipalot ja huono säilytys ehtineet tehdä korvaamatonta tuhoa.

Yhtenäiset asiakirjasarjat alkavat eräiden virastojen arkistoissa jo 1600-luvulla. Isoviha ja pikkuviha 1700-luvun alkupuolella voidaan kuitenkin todeta yleisesti niiksi rajoiksi, joiden taakse Suomessa toimineiden viranomaisten omissa arkistoissa säilytetyt asiakirjat eivät juuri ulotu.

Valtion viranomaiset siirtävät lainsäädännön velvoittamina maakunta-arkistoihin yleensä 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettäviksi tarkoitetut asiakirjat. Lakkautetun viranomaisen arkisto voidaan siirtää maakunta-arkistoon aiemminkin.

Pääosa luterilaisista seurakunnista on käyttänyt hyväksi kirkkolain tarjoamaa mahdollisuutta tallettaa sata vuotta vanhemmat kirkonkirjansa maakunta-arkistoon. Myös ortodoksiset seurakunnat ovat siirtäneet asiakirjojaan maakunta-arkistoihin. Seurakuntien kirkonkirjoja käyttävät erityisesti sukututkijat.

Kunnilla ja kuntainliitoilla on yleensä omat keskusarkistot, joissa ne säilyttävät myös vanhimpia asiakirjojaan. Poikkeuksena ovat niin sanotun luovutetun alueen kunnallisten viranomaisten arkistot, joita säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Maakunta-arkistot ottavat arkiston omistajan kanssa tehtävän sopimuksen nojalla hoidettavaksi ja säilytettäväksi myös tutkimuksen kannalta merkittäviä yksityisiä arkistoja.

Maakunta arkistoissa on myös runsaasti mikrofilmijäljennöksiä muissa arkistoissa säilytettävistä asiakirjoista. Mikrofilmaus on kuitenkin jäämässä taka-alalle ja sen korvaa asiakirjojen digitointi. Suuri osa mikrofilmeistä onkin jo digitoitu. Digitoidu aineisto on käytettävissä verkkopalveluna arkistolaitoksen Digitaaliarkistossa.

Maakunta-arkistojen kirjastoihin hankitaan erityisesti Suomen, ennen kaikkea omien maakuntien historiaa käsittelevää sekä historian aputieteitä koskevaa kirjallisuutta. Kirjallisuutta ei yleensä lainata arkiston ulkopuolelle.

Tutkijasalipalvelut, tietokannat ja hakemistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunta-arkiston asiakkaan keskeinen paikka on tutkijasali, jossa säilytetään arkistoluetteloita, painettuja oppaita ja yleisluetteloita. Tutkijasalissa hoidetaan myös selvitysten, todistusten ja jäljenteiden tilaus sekä asiakirjojen kaukolainaus. Vuonna 2011 koko arkistolaitoksessa otettiin käyttöön Astia-verkkopalvelu, jonka avulla aineistoa voi tilata käyttöön Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen tutkijasaleissa. Astian kautta voi tehdä sähköisesti myös selvitys- ja käyttölupatilauksia.

Maakunta-arkistojen aineistoja voi hakea myös arkistolaitoksen tietokannoista ja hakemistoista. Tärkeimmät tietokannat ovat Vakka-arkistotietokanta, Digitaaliarkisto ja Aarre-arkistorekisteri. Portti-käyttäjäpalvelusta löytyy neuvoja ja vinkkejä aineistojen käyttöön.

Hämeenlinnan maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1927. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen Hämeen läänin, mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös Uudenmaan läänin alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.

Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen 1977 saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.

Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna 1934 esitettiin arkiston siirtoa Tampereelle, perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös Tampereen yliopiston historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. Opetusministeriön päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa. Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä.

Nykyisin Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsittää Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen alueet.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Yrjö Nurmio vt. 1927 - 1929
  • Martti Kerkkonen vt. 1929 - 1934
  • Herman A. Turja 1934 - 1937
  • Reino Kuusi 1937 - 1946
  • Toivo T. Rinne 1946 - 1951
  • Yrjö S. Koskimies 1952 - 1973
  • Seppo Myllyniemi 1974 - 2000
  • Jari Lybeck 2001 - 2009
  • Jaana Kilkki vt. 2009 - 2010
  • Markku Nenonen vt. 2010 - 2010
  • Juhani Tikkanen vt. 2010 -

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Maakunta-arkisto säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto on maamme suurin maakunta-arkisto.

Arkiston suurin käyttäjäryhmä ovat sukututkijat. Alueen seurakuntien kirkonkirjoista on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen lääninhallituksen arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.

Arkistolla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.

Joensuun maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuun maakunta-arkisto.

Maamme nuorimman maakunta-arkiston juuret ulottuvat 1930-luvulle. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton 21.3.1936 pitämässä perustavassa kokouksessa asetettiin tavoitteeksi paitsi oman läänin, myös oman korkeakoulun ja oman maakunta-arkiston perustaminen. Kaikki saatiin ainakin joksikin aikaa. Joensuun maakunta-arkisto aloitti toimintansa syyskuun 1. päivänä 1974 väliaikaisissa tiloissa Pohjois-Karjalan lääninvirastotalolla.

Vuonna 1991 arkisto pääsi muuttamaan sille rakennettuihin tiloihin Joensuun yliopiston kampukselle. Samana vuonna silloinen valtionarkisto päätti siirtää Kuopion läänin arkistot Mikkelin maakunta-arkistosta Joensuuhun. Myös Kuopion läänin viranomaiset määrättiin suorittamaan jatkossa arkistosiirtonsa Joensuun maakunta-arkistoon. Päätös ennakoi tulevaa piirijakomuutosta, joka toteutuikin muutamaa vuotta myöhemmin.

Vuoden 1997 piirijaossa Joensuun alueeksi määriteltiinkin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueet.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Raimo Pohjola 1974-1984
  • Jarno Linnolahti 1985-

Aineistot ja tietopalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirijaon mukaisesti Joensuun maakunta-arkisto vastaanottaa valtion virastojen asiakirjasiirrot Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon liittojen alueilta. Virastot luovuttavat maakunta-arkistoon 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Lisäksi maakunta-arkistossa säilytetään seurakuntien vanhoja arkistoja. Myös yksityiset henkilöt, järjestöt ja seurat ovat siirtäneet runsaasti asiakirjoja maakunta-arkistoon. Arkiston vanhimmat asiakirjat ovat 1600-luvulta.

Vuoden 2012 lopussa maakunta-arkistossa oli asiakirjoja yli 10 hyllykilometriä, näistä noin 10 % oli yksityisiä arkistoja. Mikrofilmien määrä oli yli 140 000 kpl.

Suurimmat asiakasryhmät muodostuvat historiantutkijoista ja opiskelijoista sekä suku- ja kotiseutututkimuksen harrastajista. Asiakaskäyntejä on vuodessa noin 4000.

Maakunta-arkiston asiakkailla on käytettävissään 20-paikkainen tutkijasali ja 8-paikkainen mikrofilmien lukusali sekä asiakaspäätteitä, joissa on internet-yhteys. Asiakkaiden käytössä on käsikirjasto, minkä lisäksi on myös mahdollista tilata teoksia makasiineihin sijoitetuista kirjakokoelmista. Maakunta-arkiston vieressä sijaitsee yliopiston kirjasto.

Jyväskylän maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän maakunta-arkisto

Yksi nuorimmista maakunta-arkistoista perustettiin Jyväskylään vuonna 1967. Perustamista tosin ehdotettiin jo vuonna 1909, ja 1920-luvulta lähtien asiaa ajoi Jyväskylän yliopistoyhdistys. Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun vuonna 1958 perustetun filosofisen tiedekunnan yhtenä oppiaineena oli historia. Historian opetuksen tarpeet olivatkin keskeinen peruste vuonna 1963 jyväskyläläisten kansanedustajien tekemässä eduskunta-aloitteessa maakunta-arkiston saamiseksi paikkakunnalle. Eduskunta hyväksyi aloitteen, ja asetus Jyväskylän maakunta-arkiston perustamisesta annettiin 3.2.1967. Nykyinen Jyväskylän yliopisto on yhä edelleen maakunta-arkiston tärkeä yhteistyökumppani.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Raimo Viikki 1967-1972
  • Vesa Salminen 1972-1983
  • Jaakko Sarkamo 1983-1984 (vt)
  • Annikki Laukkala 1985 (vt. 1984)-2004
  • Päivi Hirvonen 2004-

Maakunta-arkiston toiminta alkoi väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa linja-autoaseman alakerrassa, jossa se jatkui yli 30 vuotta. Lopulta tilojen ahtaus ja kosteusongelmat uhkasivat jo kokoelmien säilymistä ja henkilökunnan terveyttä. Vuonna 2000 arkisto pääsi muuttamaan uuteen, arkistoksi rakennettuun kiinteistöön yliopiston kampusalueen läheisyyteen.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän maakunta-arkisto on Keski-Suomen maakunnan alueella toimiva valtion piirihallintoviranomainen ja tutkimuslaitos tehtävänään mm. vastaanottaa ja säilyttää arkistoja sekä edistää niiden käyttöä. Arkisto palvelee viranomaisia ja kaikkia kansalaisia. Asiakasryhmistä suurimmat ovat sukututkimuksen, tieteellisen ja muunkin tutkimuksen tekijät sekä opiskelijat. Työntekijöitä arkistossa on 11. Maakunta-arkiston johtajana on vuodesta 2004 toiminut Päivi Hirvonen.

Vuodesta 2005 maakunta-arkisto on tehnyt yhteistyötä silloin Jyväskylässä toimintansa aloittaneen maanmittauslaitoksen arkiston kanssa. Maakunta-arkisto on palvellut omissa tiloissaan maanmittauslaitoksen ulkoisia asiakkaita. Tämä palveluyhteistyö päättyy vuoden 2012 alussa, kun palvelu siirtyy maanmittaustoimistoihin.

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän maakunta-arkistossa on säilytettävänä n. kuusi hyllykilometriä arkistoaineistoja vuonna 2011. Suurin osa on toimialueen valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaisten asiakirjoja, mutta huomattava osa, yli kaksi hyllykilometriä, on erilaisia yksityisarkistoja, mm. yhdistysten, liikeyritysten, sukujen ja yksityisten kansalaisten. Suurimpia aineistokokonaisuuksia ovat tuomiokuntien ja raastuvanoikeuden arkistot. Viranomaisarkistoista tärkeällä sijalla ovat oppilaitosten arkistot koulukaupunkina tunnetussa Jyväskylässä. Yhtenäiset asiakirjasarjat viranomaisarkistoissa alkavat yleensä 1700-luvun loppupuolelta. Vanhin yksittäinen asiakirja Jyväskylän maakunta-arkistossa on latinankielinen kirje vuodelta 1535.

Alkuperäisten asiakirjojen lisäksi tutkijat voivat käyttää myös runsasta mikrofilmattua aineistoa, jossa on mm. seurakuntien kirkonkirjoja, voudin- ja läänintilejä sekä tuomiokirjoja. Myös Jyväskylän yliopiston historian laitoksen mikrofilmikokoelmat ovat maakunta-arkistossa.

Mikkelin maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1934. Maakunta-arkisto jatkaa vuonna 1934 perustetun Viipurin maakunta-arkiston toimintaa. Viipurin maakunta-arkisto evakuoitiin sekä talvi- että jatkosodan aikana. Arkisto ehti toimia talvisotaan mennessä Viipurissa vain viisi vuotta. Siinä ajassa se vastaanotti asiakirjoja noin 4 000 hyllymetriä. Aineistosta onnistuttiin evakuoimaan noin puolet sekä talvi- että jatkosodan aikana. Itärajan taakse jääneistä asiakirjoista valtaosa on yhä tallessa joko Leningradin alueen valtiollisessa arkistossa Viipurissa (LOGAV) tai Karjalan tasavallan kansallisarkistossa Petroskoissa.

Viipurin maakunta-arkiston evakkotaival kulki sodan jälkeen Kuopion ja Äänekosken kautta sen lopulliseen sijoituspaikkaan Mikkeliin vuonna 1953. Arkistorakennuksen suunnitteli rakennushallituksen arkkitehti Olavi Sortta. Samaan rakennukseen sijoitettiin myös Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto, jonka hallussa olivat luovutetun alueen evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkonarkistot. Keskusarkisto yhdistettiin maakunta-arkistoon vuonna 1990.

Arkiston nimi muutettiin vuonna 1945 Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi. Sen piiriin kuuluivat tuolloin Kuopion, Kymen ja Mikkelin läänit. Joensuun maakunta-arkiston perustamisen myötä nimi muutettiin Mikkelin maakunta-arkistoksi vuonna 1974.

Vanhan arkistorakennuksen kylkeen rakennettiin 1997 lisärakennus arkkitehtitoimisto Erkki Valovirran suunnittelemana. Uudessa ja uusitussa arkistokiinteistössä on asiakirjojen säilytystilaa yhteensä 18 000 hyllymetriä.

Mikkelin maakunta-arkistossa käy vuosittain noin 3 300 asiakasta, joista valtaosa on sukututkijoita.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Yrjö Nurmio va. 1934
  • Martti Kerkkonen 1937 (va. 1934–)
  • Ragnar Rosén 1937–1940
  • Berndt Federley va. 1940–1945
  • Keijo Astala 1945–1972
  • Raimo Viikki 1972–2001
  • Anja Jääskeläinen 2001–2005
  • Tytti Voutilainen 2005–

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytetään asiakirjoja Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja luovutetun Karjalan alueilta.

Maakunta-arkiston lähdeaineiston erityislaatu perustuu luovutetun Karjalan valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten sekä luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien asiakirjoihin ja karttoihin, joita säilytetään Viipurin maakunta-arkiston perintönä Mikkelissä. Seurakuntien kirkonkirjoista maakunta-arkisto tekee sukuselvityksiä virallisia tarkoituksia (esimerkiksi perunkirjoituksia) varten.

Maakunta-arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1455 ja yhtenäiset asiakirjasarjat alkavat 1600-luvun lopusta. Asiakirjoja on tällä hetkellä yli 13 000 hyllymetriä. Karttoja ja piirustuksia maakunta-arkiston kokoelmiin sisältyy noin 200 000 kappaletta.

Erikoistehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikkelin maakunta-arkiston yhteyteen valmistui vuonna 1989 mikrofilmien varmuusarkisto, jonka tilat on suunniteltu erityisesti mikrofilmien pitkäaikaista säilytystä varten. Mikrofilmien varmuusarkisto on ainut Suomessa. Varmuusarkistossa on tällä hetkellä noin 24 000 mikrofilmirullaa ja yli miljoona mikrokorttia. Maakunta-arkisto ottaa korvausta vastaan säilytettäväksi mikrofilmejä niin julkishallinnon viranomaisilta kuin yrityksiltäkin koko Suomen alueelta.

Oulun maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun maakunta-arkisto Arkistokadulla.

Oulun maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1932. Suomen ensimmäisen maakunta-arkiston perustaminen 1927 Hämeenlinnaan sai liikkeelle Pohjois-Suomen yhteiskunnalliset vaikuttajat vaatimaan Pohjois-Suomen alueelle omaa arkistoa. Arkistovaltuuskunta totesi tämän suuren alueen olevan oman arkiston tarpeessa. Vuonna 1929 sattunut Ainolan puiston museo- ja kirjastotalon palo nopeutti omalta osaltaan arkiston perustamista.

Palaneen talon paikalle valmistui vuonna 1931 Hupisaarten puistoalueelle Ainolan kirjasto-, arkisto- ja museotalo, ja toisena maakunta-arkistona Oulun maakunta-arkisto avattiin yleisön käyttöön 1. helmikuuta 1932. Arkiston avaamisen mennessä arkistopiirin piiri- ja paikallisviranomaisilta oli kerätty melkoinen osa ennen vuotta 1882 syntyneestä asiakirjamateriaalista.

Maakunta-arkiston toiminnassa talvisota merkitsi isoa muutosta. Vaikka suurin osa asiakirjoista oli siirretty turvaan Muhokselle jo lokakuun aikana, samaan aikaan Suomen itärajan arkistoja siirrettiin turvaan Oulun maakunta-arkistoon. Talvisodan aikana Ainolaan osui useita palopommeja, joiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi arkisto oli puolisen vuotta suljettuna.

Huhtikuussa 1983 arkisto muutti ahtaiksi käyneistä toimitiloistaan Ainolasta Arkistokadulle nykyiseen asianmukaiseen rakennukseensa, joka on entinen tukkuliikkeen varastorakennus. Oulun maakunta-arkistolla on käytössään kaikkiaan noin 22 hyllykilometriä hyllytilaa, joka riittää 2020-luvulle saakka tasaisella kartuntavauhdilla.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Lauri Kujala 1932-1935
  • Aslak Outakoski 1936-1972
  • Aino Paasovaara 1972-1987
  • Samuli Onnela 1987-2002
  • Juhani Tikkanen 2002
  • Vuokko Joki 2002-

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun maakunta-arkiston arkistopiiri käsittää maantieteellisesti noin puolet Suomesta, ja siihen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueet. Arkiston kokoelmat voidaan jakaa neljään osaan: viranomaisarkistot, yksityisarkistot, jäljennöskokoelmat sekä käsikirjasto.

Oulun maakunta-arkisto on ensisijaisesti viranomaismateriaalia tallentava arkisto. Pohjois-Suomen valtion piiri- ja paikallisviranomaisten arkistoja, joiden asiakirjat ovat pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempia, on kertynyt noin 11 hyllykilometriä (v. 2011). 40 vuotta nuoremmat asiakirjat viranomaiset säilyttävät itse. Lisäksi Oulun maakunta-arkistossa säilytetään yli 3000 yksityisen arkistonmuodostajan, siis yksityishenkilöiden, sukujen, yhdistysten, seurojen ja liikeyritysten arkistoja. Yhteensä näitä yksityisarkistoja, joita luovutetaan keskimäärin 50 hyllymetriä lisää vuosittain, on vajaa 3 hyllykilometriä (v. 2011).

Arkiston erikoisuus on Laestadiana-kokoelma, joka on muodostettu lestadiolaista herätysliikettä edustavien ja sitä lähellä olevien yhdistysten ja yksityishenkilöiden luovutuksista. Myös Heikeliana- ja Simeliana-kokoelmiin on koottu maakunta-arkistolle luovutettujen edellä mainittujen laajojen sukujen edustajien henkilöarkistoja. Myös maailman tunnetuimman suomalaisen eli [Joulupukki|joulupukin]] arkistoa säilytetään Oulussa. Vuodesta 1997 lähtien kokoelmaan liitetään otanta joulupukille vuosittain postitse saapuneista lasten kirjeistä ja korteista. Oulun maakunta-arkiston vanhin asiakirja on vuodelta 1558, vanhin suomenkielinen asiakirja vuodelta 1662 ja vanhin koneella kirjoitettu asiakirja vuodelta 1876.

Erikoistehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulun maakunta-arkisto säilyttää Petsamon alueen 1920–1940 -lukujen arkistomateriaaleja. Maakunta-arkistolla on roolinsa saamelaisen asiakirja-aineiston osalta ja valtakunnallinen rooli kotiseutuarkistotoiminnassa. Pohjoissuomalaiset yhdistykset, seurat, liikelaitokset, henkilöt ja suvut ovat luovuttaneet Oulun maakunta-arkistolle arkistojaan runsaasti. Lisäksi maakunta-arkistossa säilytetään ulkoasiainhallinnon edustustojen arkistoja.

Oulun maakunta-arkistosta löytyy useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat asiakkaiden ja henkilökunnan tiedonhakua olennaisesti. Useimmat luettelot sisältyvät arkistotietokanta Vakkaan ja osa niistä täydentyy kaiken aikaa syöttötyön jatkuessa tai arkistoluovutusten myötä.

Näitä ovat muun muassa:

• Lainhuutokortisto vuoteen 1932

• Perunkirjarekisteri ja –kortisto

• Kirjeenkirjoittajarekisteri

• Kartta- ja rakennuspiirustuskortisto

• Valokuvarekisteri

Turun maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun maakunta-arkisto (TMA) perustettiin vuonna 1932. Maakunta-arkiston perustamista nopeuttivat paikallisten yliopistojen, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tieteellisen työskentelyn ja kasvavan opiskelija- ja tutkijakunnan tarpeet. Turku oli ensimmäinen paikkakunta, johon maakunta-arkistolle rakennettiin oma, arkistotarkoitukseen suunniteltu rakennus. Klassista tyyliä edustavan rakennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö A. Waskinen. Tässä kiinteistössä arkisto on toiminut koko toimintansa ajan, joskin vuonna 1986 arkiston yhteyteen valmistui lisärakennus ja vanha rakennus peruskorjattiin vuonna 1987.

Turussa arkiston käyttäjämäärät nousivat voimakkaasti muiden maakunta-arkistojen lailla 1970-luvulta 1990-luvun loppuun saakka. Pääsyynä tähän oli sukututkimusharrastuksen voimakas kasvu. Käyttäjämäärien voidaan todeta kasvaneen 1950-luvun noin 1800 vuotuisesta käyttäjästä vuoden 2000 13 000 tutkijakäyntiin. Tämä kasvu on asettanut omat vaatimuksensa kokoelmien käytölle, hoidolle kuin myös tutkijasalin palveluille. 2000-luvulla tutkijakäynnit ovat vakiintuneet noin 7000, kun käytetyimpiä aineistoja on digitoitu ja saatettu Internetin kautta asiakkaiden käyttöön.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

Aineistot ja toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunta-arkistoon siirrettyjen asiakirjojen määrä on kasvanut voimakkaasti, etenkin 2000-luvulla hallinnossa tapahtuneiden muutosten seurauksena. 1950-luvulla arkistossa oli asiakirjoja noin 5,2 hyllykilometriä, vuonna 2000 määrä oli noussut 15 hyllykilometriin ja 2011 ylitettiin 17 hyllykilometrin raja. Karttoja ja piirustuksia on noin 316 000 kappaletta. Arkiston hyllykapasiteetti on noin 19 hyllykilometriä ja lisäksi osa tiloista on varattu kirjaston ja karttakokoelmien säilyttämiseen.

Turun maakunta-arkiston vanhin asiakirja on pergamentille laadittu rajankäyntiasiakirja Huittisista vuodelta 1510. Turun palossa vuonna 1827 tuhoutui huomattava määrä Turussa toimineiden virastojen ja yksityisten henkilöiden arkistoja. Tämä on osaltaan vaikuttanut koko Suomen arkistotilanteeseen, sillä Turku oli ollut tuohon saakka satojen vuosien ajan valtakunnan itäisen osan merkittävin hallintokaupunki.

Nykyisin arkistoon siirtävät asiakirjojaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla toimivat valtion viranomaiset. Useat alueen seurakunnat ovat tallettaneet 100 vuotta vanhempia asiakirjojaan maakunta-arkistoon. Yritys-, yhdistys- ja henkilöarkistoja on otettu vastaan lahjoituksina ja talletuksina vuodesta 1932 alkaen. Paikallisten toimijoiden arkistot pyritään ohjaamaan kotiseutu- ja paikallishistoriallisiin arkistoihin, joiden toimintaa tukemaan järjestetään kotiseutu- ja yhdistysarkistokursseja.

Turun maakunta-arkisto osallistuu arkistoalan koulutusyhteistyöhön yliopistojen kanssa ja omassa koulutusohjelmassaan se on erityisesti korostanut kunnille tarjottavaa koulutusta. Näyttelytoiminnassa painopiste on viime vuosina ollut toisaalta arkistolaitoksen yhteisissä verkkonäyttelyissä ja toisaalta museoiden kanssa järjestettävissä yhteisnäyttelyissä.

Vaasan maakunta-arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen viidentenä maakunta-arkistona aloitti toimintansa vuonna 1936 Vaasan maakunta-arkisto. Arkisto oli nuorin maakunta-arkistojen ensimmäisen aallon aikana perustetuista. Sen toimialueeksi oli määritelty tuolloinen Vaasan lääni. Toiminta alkoi samassa rakennuksessa Vaasan kaupunginkirjaston kanssa. Yhteiseloa kirjaston kanssa ja jatkuvasti ahtaista tiloista valitellen kesti vuoteen 1987, jolloin arkisto pääsi muuttamaan entiseen SOK:n varastokiinteistöön, jossa arkisto edelleenkin toimii. Tosin tilat ovat jälleen käymässä ahtaiksi.

Eritoten Vaasan-maakunta-arkisto on joutunut panostamaan kaksikielisyyteen, vaikka etenkin Turussa ja myös Hämeenlinnassa ruotsinkielisten tallenteiden osuus on kohtuullisen merkittävä.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet:

  • Toivo T. Rinne 1936-1946
  • Aimo Wuorinen 1946-1970
  • Martti Favorin 1971-1975
  • Rauno Turunen 1977-1983 (vt. 1976-)
  • Jaakko Sarkamo 1984-1995
  • Eljas Orrman 1995-2000
  • Arja Rantanen 2000-

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan maakunta-arkiston kokoelmat karttuvat nykyisin etupäässä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen alueella toimivien piiri- ja paikallishallintoviranomaisten yli 40 vuotta vanhoista asiakirjoista. Arkiston kokoelmat ovat laajuudeltaan nykyisin noin 7 hyllykilometriä. Viranomaisarkistojen lisäksi kokoelmiin kuuluu satoja yksityisarkistoja; liikeyritysten, yhdistysten, seurojen, kylien, talojen, sukujen, perheiden tai yksityishenkilöiden toimesta arkistoon tallennettuja.

Vanhin asiakirja arkistossa on vuodelta 1407 peräisin olevan kauppakirja Norra Vallgrundin kyläarkistoon sijoitettuna. Viranomaisten vanhimmat yhtäjaksoiset asiakirjasarjat alkavat pääsääntöisesti aikaisintaan 1600- ja 1700-luvuilta. Kuitenkin suurin osa arkistomateriaalista koostuu autonomian ja itsenäisyyden ajan arkistotallenteista.

Myös Vaasassa on laaja kokoelma mikrotallenteita, jotka paljolti palvelevat hyvin laajaa sukututkimusharrastusta. Vaasan on toivottu erikoistuvan myös esimerkiksi siirtolaisuuteen, sillä onhan arkiston alue mitä selvimmin Suomen siirtolaisten lähtöaluetta.

Arkiston kokoelmiin kuuluu myös merkittävänä osana yli 50 000 nidettä käsittävä kirjasto, joka koostuu lähinnä historian alaan liittyvästä kirjallisuudesta. Kirjoja ei kuitenkaan anneta kotilainaan.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]