Suomen maakuntien liput

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen maakunnista kahdellatoista on pääasiassa maakuntavaltuustojen valitsema maakuntalippu. Lukuun ottamatta 1950-luvulla käyttöön otettua Ahvenanmaan lippua maakuntien liput pohjautuvat maakuntien vaakunoihin.

Lippu Maakunnan nimi ja lipun kuvaus
Ahvenanmaan maakunta

Sinisellä pohjalla keltareunuksinen, punainen pohjoismainen risti. Käytetty ensimmäisen kerran 3. huhtikuuta 1954. Lipussa yhdistyvät Ruotsin lipun sinikeltaiset värit ja Suomen vaakunan keltapunaiset värit.

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Maakuntavaakunaan pohjautuva lippu, jossa sinisellä pohjalla kolme hyppäävää hopeakärppää. Lipun virallinen naulaus- ja vihkimistilaisuus tapahtui maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä 22.5.2000. Joulukuussa 2019 kokoomuksen valtuustoryhmä esitti maakuntalipun käytön laajentamista ja virallisen liputuspäivän valitsemista maakuntahallitukselle, joka ehdotti 22.4.2020 liputuspäivän valitsemista maakuntauudistuksen voimaan tulon jälkeen.[1] 29.6.2020 Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi esityksen lipun käytön laajentamisesta muun muassa maakuntahallinnon tilaisuuksissa ja suositteli lipun käyttöä myös maakuntaliiton jäsenkunnille.[2]

Etelä-Savon maakunta

Etelä-Savon maakuntalippu, jossa maakuntavaakunasta peräisin olevan nuolella viritetyn jousen lisäksi on lipun tangonpuoleisella reunalla keltainen pieli sekä raita. Lipun on tehnyt suunnittelija Suvi Ripatti ja Etelä-Savon maakuntahallitus vahvisti sen käyttöön 10.6.2020.[3]

Kainuun maakunta

Keltaisella kentällä yläreunaltaan kuusikoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen vihreä hirsi.

Kainuun maakuntahallitus hyväksyi ja naulasi heraldikko Olof Eriksonin suunnitteleman maakuntavaakunan pohjalta tehdyn lipun 25.6.1998.[4]

Kanta-Hämeen maakunta

Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto julkaisi Suomen lipun 100-vuotispäivänä 28. toukokuuta 2018 Kanta-Hämeen vaakunan ohelle ilvesaiheisen maakuntalipun, jonka on suunnitellut Ahti Hammarin vaakunamallin pohjalta heraldikko Tuomas Hyrsky. Lipussa on punaisella kentällä kultainen ilves, mutta vaakunan hopeiset tähdet on siirretty yläpuolelta ilveksen eteen ja ruusut eläimen alta sen taakse lipun kokonaisuuden tasapainottamiseksi. Lipun virallinen naulaus suoritettiin 4. helmikuuta 2019 Hämeen linnassa 25 maakuntavaikuttajan toimesta.[5] Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto valitsi joulukuun 21. päivän Kanta-Hämeen lipun viralliseksi maakunnalliseksi liputuspäiväksi 26. huhtikuuta 2021.[6]

Keski-Pohjanmaan maakunta

Sinisessä kentässä hopeinen, kultakyntinen ja -kielinen, kävelevä, taakseen katsova näätä, jonka saatteena yläpuolella kolme ja alapuolella kaksi hopeista naularistiä. Lipun reunoissa valkoiset paalut.

Maakuntahallituksen vuonna 2000 valitsema, heraldikko Gustaf von Numersin suunnittelemaan vaakunaan pohjautuva lippu.[7]

Keski-Suomen maakunta

Hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso.

Heraldikko Ahto Nummisen suunnittelemaan vaakunaan pohjautuva lippu.[8]

Pohjois-Karjalan maakunta

Maakuntavaakunan pohjalta tehty lippu, jossa vaakunan käsivarsien ja kruunun lisäksi on kuvattuna tangonpuoleisella reunalla linnakekoroinen pieli. Linnakekoroa on käytetty raja-alueiden tunnuksena ja se esiintyy muun muassa Joensuun vaakunassa nimellä vallikoro. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus vihki lipun käyttöön 8.6.1997.[9]

Pohjois-Savon maakunta

Maakuntavaakunan pohjalta on tehty lippu, jossa vaakunan nuolella viritetty jousi on asetettuna kahden keltaisen reunuksen väliin. Lipun ulkoreuna on kolmihaarainen.[10]

Päijät-Hämeen maakunta

Sinisessä kentässä vedenneito ja oikeassa yläkulmassa käki; kaikki kultaa.

Maakuntavaakunan pohjalta tehty lippu, jonka Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto hyväksyi 1.6.1998 ja vihki käyttöön lipun naulaustilaisuudessa Vellamon maakuntajuhlassa 3.12.1998 Lahdessa.[11]

Satakunnan maakunta

Maakunnan vaakunaan perustuva maakuntalippu. Lippu koostuu vaakunan tavoin sinisestä yläkentästä ja keltaisesta alakentästä, joiden päällä on miekkaa pitelävä kruunupäinen karhu kahden seitsensakaraisen tähden välissä. Lipun ulkoreuna on kolmisakarainen. Lippu on peräisin Satakunnan maakuntaliiton 50-vuotisen maakuntatyön juhlistamisesta vuodelta 1991, tehden siitä manner-Suomen vanhimman maakuntalipun. Lipun on suunnitellut taiteilija Reino Niiniranta ja se naulattiin virallisesti käyttöön 21.11.1990. Joulukuussa 2018 Satakunnan maakuntavaltuusto valitsi Otson päivän 11.10. maakuntalipun viralliseksi päiväksi.[12]

Uudenmaan maakunta

Sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä peräsimellä varustettu kultainen vene.

Maakuntavaakunan pohjalta tehty lippu.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Etelä-Pohjanmaan liitto: Esitys: Etelä-Pohjanmaan maakuntalippu käyttöön nostamaan alueen yhteishenkeä | Etelä-Pohjanmaan liitto www.epliitto.fi. Arkistoitu 1.10.2020. Viitattu 8.8.2020.
  2. Esityslistahaku-esityslistan asiat epliitto.tweb.fi. Viitattu 8.8.2020.
  3. Etelä-Savon maakunta sai oman lipun Länsi-Savo. 10.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  4. Logot, vaakuna, lippu ja viiri Kainuun liitto. 27.3.2019. Arkistoitu 27.6.2020. Viitattu 28.6.2020.
  5. Vasara paukkui Hämeen maakuntalipun naulauksessa Hämeen Sanomat. Viitattu 28.6.2020.
  6. Hämeen liitto Hämeen liitto. 26.4.2021. Arkistoitu 26.4.2021. Viitattu 26.4.2021.
  7. Keski-Pohjanmaan liitto: Keski-Pohjanmaan liitto www.keski-pohjanmaa.fi. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 28.6.2020.
  8. Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen tunnukset www.keskisuomi.fi. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 28.6.2020.
  9. Maakuntalippu ja -viiri pohjois-karjala.fi. Viitattu 28.6.2020.
  10. Maakuntatunnukset Pohjois-Savon liitto. Viitattu 28.6.2020.
  11. Maakuntatunnukset Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.6.2020.
  12. Satakunnan maakuntatunnukset Satakuntaliitto. Arkistoitu 2.2.2014. Viitattu 28.6.2020.
  13. Maakuntatunnukset luovat kulttuuri-identiteettiä - Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi. Viitattu 28.6.2020.