Vähiten kehittyneet maat

Vähiten kehittyneet maat (lyh. LDC, engl. Least Developed Countries on Yhdistyneiden kansakuntien käyttämä nimitys valtioista, jotka ovat taloudellisesti ja sosioekonomisesti heikoimmin kehittyneitä kaikista maailman valtioista.

Sisällysluettelo

1 Vähiten kehittyneiden maiden tunnusmerkit
2 Vähiten kehittyneet maat
3 Lähteet
- 3.1 Viitteet

Vähiten kehittyneiden maiden tunnusmerkit [muokkaa]

Yhdistyneiden kansakuntien määritelmän mukaan vähiten kehittyneiden maiden tunnusmerkkejä olivat 2009 seuraavat kolme:^[1]

matala tulotaso – bruttokansantuotteen kolmivuotinen keskiarvo henkeä kohti on alle 905 dollaria
inhimillisen kehityksen taso:
1. ruokahuolto: aliravittujen ihmisten määrä
2. terveydenhuolto: alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus
3. koulutus: toisen asteen koulutukseen osallistuneiden määrä
4. koulutus: aikuisten lukutaito
talouselämän haavoittuvuus
1. väestön koko – väestön määrä ei saa olla suurempi kuin 75 miljoonaa
2. eristyneisyys
3. vientituotteiden yksipuolisuus
4. maa-, metsä- ja kalatalouden osuus kansantuotteesta
5. luonnonkatastrofien aiheuttama kodittomuus
6. maataloustuotannon epävakaus
7. tuotteiden ja palveluiden viennin epävakaus

Valtio voi päästä pois LDC-listalta, jos se ylittää määritetyt rajat vähintään kahdessa yllämainituista kolmesta kategoriasta tai jos sen BKT on vähintään kaksinkertainen raja-arvoon verrattuna ja BKT:n voidaan olettaa hyvin perustein myös pysyvän tuolla tasolla.^[1]