Mekong

Mekong
Näkymä Mekongjoelta
Alkulähde	Rupsa-Lan sola, Tiibetin ylänkö
Laskupaikka	Etelä-Kiinan meri
Maat	Kiina Myanmar Laos Thaimaa Kambodža Vietnam
Pituus	4 909 km
Alkulähteen korkeus	4 975 m
Virtaama	16 000 m³/s
Valuma-alue	795 000 km²

Mekongjoen uoma

Mekong (thaiksi แม่น้ำโขง Khong-joki) on yksi maailman suurimmista joista. Uusimpien mittausten mukaan se on sekä pituudeltaan että vesimäärältään maailman 10. suurin joki. Se saa alkunsa Tiibetistä, josta se kulkee Kiinan Yunnanin provinssin, Myanmarin, Thaimaan, Laosin, Kambodžan ja Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen.

Mekongin varrella sijaitsevat Laosin pääkaupunki Vientiane ja Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh.

Joen alkulähde ei ole tiedossa useiden luoksepääsemättömässä maastossa kulkevien sivujokien takia. Siksi myöskään Mekongin tarkkaa pituutta ei varmasti tiedetä. Kiinalaiset tutkijat arvelevat joen saavan alkunsa Qinghain provinssista Tiibetistä, noin 5 200 metriä meren pinnan yläpuolelta. Michel Peisselin johtama retkikunta sen sijaan uskoi joen alkulähteen olevan Rupsa-Lan solassa (4 975 metrin korkeudessa). Arviot joen pituudesta vaihtelevat 4 350 ja 4 909 kilometrin välillä. Näistä jälkimmäinen arvio perustuu kiinalaisten tutkijoiden vuosina 1999–2002 tekemiin satelliittikuva-analyyseihin sekä itse paikalla tehtyyn kenttätyöhön ja sitä voidaan siksi pitää melko luotettavana.^lähde?

Verrattuna muihin maailman suurin jokiin Mekongin vesivarat ovat edelleen melko luonnollisessa tilassa ja joen tarjoamia resursseja käytetään paikallistasolla ennen kaikkea kalastukseen ja maanviljelyyn. Paine alueen vesivarojen kehittämiselle on kuitenkin suuri ja Kiina on rakentamassa useampaa vesivoimaa tarjoavaa patoa Mekongin pääuomaan. Lisäksi etenkin Laos on rakentanut ja rakentaa edelleen suurpatoja Mekongin sivu-uomiin. Näiden patojen sekä muun alueella tapahtuvan kehityksen (kasteluhankkeet, metsänhakkuut jne.) vaikutusta vesivaroihin on edelleen vaikea arvioida valuma-alueen laajuuden ja projektien moninaisuuden takia. Suurimmin näistä muutoksista tulee todennäköisesti kärsimään Kambodža, jonka asukkaista suurin osa on syvästi riippuvaisia joen tarjoamista luonnonvaroista. Kambodžassa erityisen uhan alla on Tonle Sap -järvi, jonka ainutlaatuinen tulvapulssi ja sen mahdollistama suunnaton kalantuotanto linkittyy läheisesti Mekongjokeen.^lähde?

Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.