Eduard Rüppell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eduard Rüppell.

Wilhelm Peter Eduard Simon Rüppell (20. marraskuuta 1794 Frankfurt am Main10. joulukuuta 1884 Frankfurt am Main) oli saksalainen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija.

Eduard Rüppell syntyi hyvin varakkaan pankkiirin perheeseen. Hänen isänsä Simon oli Frankfurtissa toimivan Rüppell & Harnier -pankin pääomistaja. Alun perin Eduardista piti tulla kauppias, mutta perintönsä turvin ja matkustettuaan Siinain niemimaalle vuonna 1817 hän ryhtyi luonnontutkijaksi. Hän kävi kasvi- ja eläintieteen luennoilla Pavian ja Genovan yliopistoissa.

Ensimmäiselle tutkimusmatkalleen Rüppell lähti vuonna 1821, apulaisenaan kirurgi Michael Hey. He vaelsivat läpi Siinain niemimaan ja saapuivat ensimmäisinä eurooppalaisina Akabanlahdelle. He kävivät Siinainvuorella matkallaan Aleksandriaan. Vuonna 1823 he matkasivat ylös Niiliä Nubiaan keräten lajinäytteitä Ambukolin eteläpuolelta. He palasivat Kairoon 1825. Seuraavaksi he matkasivat kohti Etiopiaa, mutta matka päättyi sairastumisiin Eritrean Massawassa.

Rüppell palasi Eurooppaan 1827. Hänen poissa ollessaan Philipp Jakob Cretzschmar oli tuottanut Rüppelin lähettämien näytteiden pohjalta teoksen Atlas zu der Reise im nordlichen Afrika (1826). Vuonna 1830 Rüppell palasi Afrikkaan ja kulki ensimmäisenä eurooppalaisena Etiopian halki. Hän julkaisi matkastaan selvityksen nimeltä Reise in Abyssinien (1838–1840).

Rüppell oli ensimmäinen ulkomaalainen, jolle brittiläinen Royal Geographical Society myönsi Patron’s Medal -kunniamerkin hänen saavutuksistaan tutkimusmatkailijana.

Rüppell kuvaili ja nimesi lukuisia uusia lintulajeja, muun muassa Passer swainsoniin William Swainsonin kunniaksi. Nykyisin se luetaan tuhkavarpusen alalajiksi. Rüppelin kunniaksi on nimetty mustakurkkukerttu, angolankaija, suomukorppikotka ja hiekkakettu.

Hänen tutkimusmatkoiltaan Saksaan lähetetyt täytetyt eläimet muodostivat perustan Frankfurtin Senckenbergmuseolle.

Eduard Rüppell on haudattu Frankfurtin päähautausmaalle, jossa hänen hautansa muistomerkkeineen on julistettu suojelukohteeksi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]