Saksan liittoneuvosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksan liittoneuvosto
Bundesrat
Logo
Logo
Bundesrat Chamber.jpg
Tyyppi Ylähuone
Puhemies Winfried Kretschmann
Edustajia 69
Kotisivut
Liittoneuvoston rakennus Berliinissä

Saksan liittoneuvosto (saks. Bundesrat) on hallintoelin Saksan liittotasavallassa. Liittoneuvosto edustaa Saksan 16 osavaltiota liittovaltiotasolla ja osallistuu liittovaltiolakien säätämiseen sekä liittovaltion hallintoon. Myös Saksan keisarikunnassa toimi liittoneuvosto, Weimarin tasavallassa kyseisen elimen nimi oli valtakunnanneuvosto (Reichsrat). Saksan liittoneuvosto ei ole virallisesti toinen parlamenttikamari Saksassa, vaan oma elin. Parlamentti koostuu Saksassa vain liittopäivistä. Ero on muihin kaksikamareisiin valtioihin kuitenkin vain formaalinen, ja käytännössä Saksan liittoneuvostoa kutsutaan kansainvälisessä vertailussa usein toiseksi kamariksi.

Koostumus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittoneuvosto koostuu osavaltioiden hallitusten jäsenistä. Osavaltioiden hallitusten jäsenet voivat myös valtuuttaa liittoneuvostoon henkilön itsensä sijasta. Neuvostossa on 69 paikkaa ja osavaltioiden äänimäärä määräytyy asukasluvun mukaan siten, että jokaisella osavaltiolla on vähintään kolme ja enintään kuusi ääntä. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien puoluekantojen suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa.

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittovaltion hallituksen täytyy esittää kaikki lainsäädännölliset aloitteensa ensimmäiseksi liittoneuvostolle. Vasta sen jälkeen ehdotus voidaan hyväksyä liittopäivillä. Liittoneuvostolta on myös saatava suostumus silloin, kun säädettävä laki koskee niitä poliittisia alueita joilla osavaltiolla on perustuslain mukainen ehdoton valta tai kun se aiheuttaa osavaltioille kustannuksia. Perustuslain muuttamiseen tarvitaan puolestaan liittoneuvoston kahden kolmasosan hyväksyntä. Muissa tapauksissa liittoneuvostolla on vain veto-oikeus. Jos liittoneuvosto käyttää veto-oikeuttaan, liittoneuvostolle ja liittopäiville luodaan välityskomitea jonka tehtävänä on neuvotella kompromissi.

Liittoneuvostoa johtaa liittoneuvostopresidentti (saks. Bundesratspräsident). Perinteisesti presidenttiys on vuorovuosittain eri osavaltioiden ministeripresidenteillä. Presidenttiyskausi on yksi vuosi. Presidentti on muodollisesti velvollinen edustamaan liittotasavaltaa liittoneuvostossa. Presidentillä on kolme varapresidenttiä.

Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preussin ylähuoneen rakennus, nykyinen liittoneuvoston rakennus vuoden 1904 tienoilla

Saksan liittoneuvoston rakennus sijaitsee maan pääkaupungissa Berliinissä, Leipziger Straßella.

Aiemmat rakennukset paikalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan paikalla sijaitsi 1700-lukulainen rakennus, joka toimi teollisuusrakennuksena ja oli preussilaisen kauppiaan Johann Ernst Gotzkowskyn omistuksessa. Vuodesta 1825 vuoteen 1851 se oli suvun Mendelssohn-Bartholdy omistuksessa, joka rakennutti siitä edustavan aatelisasuinrakennuksen. Rakennuksessa muun muassa sävelsi teoksiaan kuuluisa säveltäjä Felix Mendelssohn Bartholdy.

Vuodesta 1867 vuoteen 1870 alun perin teollisuusrakennuksena toimineessa rakennuksessa kokoontui Pohjois-Saksan liiton valtiopäivät. Rakennus purettiin vuonna 1898 ja paikalle rakennettiin uusi rakennus Preussin kuningaskunnan ylähuoneelle eli Herrenhausille.

Nykyinen rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningaskunnan ylähuoneen kolmisiipisen rakennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehti Friedrich Schulze ja se valmistui vuonna 1904. Rakennus tuhoutui osittain toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Saksan jälleenyhdistymiseen saakka rakennusta käytti Saksan demokraattisen tasavallan erilaiset instituutiot. Yhdistyneen Saksan liittoneuvosto muutti rakennukseen vuoden 2000 elokuussa arkkitehtitoimisto Schweger & Partnersin suunnittelemien kunnostustöiden jälkeen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]