Huivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
David: Madame de Verninacin muotokuva. Kookas shaali oli muotia 1700-luvun lopussa.

Huivi on kangaskappale, jota käytetään vaatteena, tyypillisesti kaulan (ns. kaulahuivi) tai pään ympärillä, jolloin siitä voidaan muodostaa myös turbaani.

Huivia voidaan käyttää joko lämmittämään ja suojaamaan, koristeellisena asusteena tai uskonnon tunnusmerkkinä. Huiveja voidaan valmistaa lähes kaikilla tekstiilitekniikoilla, tavallisimpia ovat kankaiset ja neulotut huivit. Huivien muodot ovat myös hyvin vaihtelevia, nelikulmaisia, suorakaiteen muotoisia, kolmiomaisia tai pitkänomaisia nauhoja.

Huivi on esihistoriallinen vaatekappale ja muistuttaa huntua ja viittaa. Esimerkiksi antiikin Kreikkalaiset naiset käyttivät päällysvaatteenaan himationia, huivin, hunnun ja viitan yhdistelmää.

  • Šaalilla tarkoitetaan Suomessa yleensä kookasta hartiahuivia.
  • Boa on turkiksesta tai höyhenistä tehty, pyöreä ja pitkä koristehuivi, joka yleensä kiedotaan hartioille.
  • Huntu on tavallisesti huivia ohuempi ja suurempi. Sillä peitetään nimenomaan pää.

Muita huivimaisia asusteita ovat muun muassa keeppi ja bolero.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aspfors, Bertta: Huivista huntuun, eli, Rakas huivini. Kokkola: Länsirannikko, 2004. ISBN 952-9505-48-5.
Tämä vaatetukseen, muotiin tai kauneudenhoitoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.