Turbaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turbaanipäinen sikhimies.
Turbaanipäinen afganistanilaisvanhus.

Turbaani (pers. ‏دلبند‎ tai دولبند, dolband, turk. türban) on Intiassa ja muslimimaissa käytetty pitkästä huivimaisesta kankaasta kääritty päähine.

Turbaania käytetään Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Intiassa. Sikhit käärivät yleensä turbaanin joka kerta uudestaan. Kangas on tavallisesti vähintään viisi metriä pitkä. Hyvin monimutkaiset turbaanit voidaan joskus pitää valmiiksi käärittyinä niin, että ne on ommeltu kiinni alustaansa. Tällaisia turbaaneja on käytetty esimerkiksi Turkissa. Kuumassa ja kuivassa ilmanalassa turbaani on alkujaan kasteltu ennen sen pukemista, jotta pää pysyisi koko päivän ajan viileänä.

Turbaani on tutkimusten mukaan alun perin intialainen keksintö. Turbaanista on viiteitä jo Veda-kirjallisuudessa. Turbaanin idea on luultavasti kopioitu Intiasta arabimaihin. Nykypäivänä turbaaneja käyttävät pääasiassa sikhit. He käyttävät sitä peittääkseen leikkaamattomat hiuksensa, jotka on sidottu nutturalle päänpäälle. Leikkaamattomat hiukset kuvastavat sikheillä alistumista jumalan tahtoon. Kunnioituksesta jumalaa kohtaan hiukset on miehillä tapana peittää turbaanilla. Sikhit joskus sekoitetaan muslimeihin turbaanin käytön takia. Tämä johtuu siitä, koska länsimaalaisten mielissä kummittelee vielä tänäkin päivänä stereotyyppinen kuva islamilaisista arabimiehistä, jotka käyttävät turbaaneja, koska sellaisia näkee paljon elokuvissa. Nykyaikana islamilaisissa maissa turbaani on aika harvinainen vaate. Niitä käyttävät pääasiassa vain vanhat miehet ja uskonnolliset johtajat korkean asemansa merkkinä. Länsimaissa muslimimiehet eivät käytä turbaania.

Intiassa hindut ovat käyttäneet turbaaneja näyttääkseen korkean kastiasemansa. Esimerkiksi hindukuninkaat ovat käyttäneet kalliista ja koristeellisesta silkistä tehtyjä ja jalokivin koristeltuja turbaaneja näyttääkseen rikkautensa ja valtansa. Turbaaneja käytetään Intiassa vieläkin. Rajasthanin maakunnassa muoti on säilynyt voimakkaana. Punjabissa sikhit ja monen muunkin uskonnon edustajat käyttävät usein turbaaneja, joko muodin vuoksi tai suojatakseen päänsä auringonpaisteelta. Intiassa turbaania kutsutaan yleensä monella kielellä sanalla pagṛī (ਪਗੜੀ). Sikhit käyttävät joskus punjabinkielistä sanaa dastār (ਦਸਤਾਰ), joka on oikeaoppisempi ja kunnioittavampi.

Eri turbaanien välillä on eroja. Sikhi-turbaanit on sidottu hyvin huolellisesti ja ohjeita noudattaen. Ne ovat lähes poikkeuksetta yksivärisiä eikä niitä ole koristeltu kuvioin. Sikhiturbaaneihin ei myöskään jätetä taakse tai sivulle roikkuvaa häntää, vaan se työnnetään turbaanin sisään. Hindu- ja muslimiturbaaneissa on yleensä häntä, joko takana tai sivussa. Yleensä hinduturbaanit ovat kuvioin koristeltuja ja muslimiturbaanit yksivärisiä. Historiassa muslimien turbaani saattoi koostua Fez-nimisestä punaisesta tai vihreästä hatusta, joka laitetaan päähän. Yleensä valkoinen tai muun värinen turbaanikangas kiedottiin hatun ympärille. Hatun alaosa jäi kankaan peittoon, mutta kärki jäi näkyviin. Tällainen turbaanimalli oli erityisen suosittu Turkissa. Bysantin keisarit ovat todistettavasti pitäneet tällaista turbaania valtansa symbolina, tavallinen hattu oli vain korvattu suipolla ja pitkällä kruunulla ja kangas oli koristeellinen.

Turbaanin sukuinen päähine on tuaregien käyttämä indigonsininen litham.

Turbaani länsimaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisen turbaani n. vuodelta 1870

Länsimaissa turbaaneja on käytetty naisten päähineinä. Huivista kiedottu päähine on yleensä ommeltu alustaan, jotta se on helppo pukea ja riisua. Myöhäisellä keskiajalla ja varhaisella renessanssiajalla 1300- ja 1400-luvuilla eurooppalaiset miehet omaksuivat turbaanin ja sen tapaisten päähineden käytön turkkilaisten vaikutuksesta, etenkin Bysantin valtakunnassa. 1700-luvulla Euroopassa lähes kaikki varakkaat ja korkean aseman omaavat miehet ja naiset pitivät ajan muodin mukaan mitä erilaisimpia peruukkeja. Jotta peruukki istuisi päässä hyvin, moni mies ja nainen ajoi luonnolliset hiuksensa pois, mutta kaljuus oli siihen aikaan häpeän ja köyhyyden merkki, joten tullessaan kotiin varsinkin monet miehet peruukin riisuessaan peittivät kaljun päänsä turbaanilla.

Nykyään länsimaissa lähes kaikki turbaania käyttävät henkilöt ovat sikhejä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]