Kalju

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kaljuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hiuksetonta päälakea. Katso täsmennyssivu muista merkityksistä.
Presidentti Urho Kekkonen pitämässä uudenvuodenpuhetta 1. tammikuuta 1959.

Kalju on ihmisen päälaki tai suuri päälaen osa, jossa ei ole hiuksia. Suomen yleiskielessä substantiivi tai adjektiivi kalju voi viitata sekä kaljuuntuneeseen että päänsä paljaaksi eli kaljuksi ajelleeseen henkilöön[1].

Miestyyppinen kaljuuntuminen alkaa yleensä ohimoilta tai päälaelta. Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiustenlähtöä tapahtuu usein koko pään alueelta.[2]

Mieshormoneiden eli androgeenien ja etenkin hiusten kasvua säätelevään dihydrotestosteroniin liittyvää kaljuuntumista esiintyy yleisesti molemmilla sukupuolilla. Se aiheuttaa miehillä miestyyppistä kaljuuntumista, mutta naisilla yleensä naistyyppistä kaljuuntumista[3].

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tahaton kaljuus johtuu epätavallisen runsaasta hiustenlähdöstä, jota kutsutaan alopeciaksi. Alopecia johtuu useimmiten perintötekijöistä.

Androgeenisesti kaljuuntuvien ihmisten päänahassa on tavallista enemmän testosteronista muodostuvaa dihydrotestosteronia eli DHT:ta. Tutkijat pitävät todennäköisenä, että useammat geenit altistavat androgeeniselle kaljuuntumiselle, mutta tähän mennessä on saatu näyttöä vain yhden, AR-nimisen, geenin osalta. AR-geeni ohjaa elimistön androgeenireseptoriproteiinien valmistusta. Niiden tehtävänä on ohjailla elimistön reaktioita dihydrotestosteroniin ja muihin androgeeneihin. Eräät AR-geenin variantit lisäävät hiustuppien androgeenireseptoreiden aktiivisuutta. Ohimon tai päälaen karvatupet reagoivat miehillä ja joillain naisilla DHT:hen muun alueen tuppia voimakkaammin.[3][4]

Alopecia voi johtua myös elimistön kuormituksesta, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi synnytys, lääkitys, ehkäisypillerit tai sädehoito.[5][6] Hiusten irtoaminen näiden syiden vuoksi tapahtuu usein vasta muutaman kuukauden kuluttua lääkitysmuutoksesta tai elimistöä kuormittavasta tapahtumasta.[7] Myös autoimmuunisairaudet, arpeuttava karvatuppitulehdus, kilpirauhasen vajaatoiminta, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, raudanpuute, vähäproteiininen ruokavalio ja raju laihtuminen saattavat aiheuttaa kaljuuntumista.[2]

Myös voimakas tulehdus voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Hiusten kasvu ennallistuu tällöin yleensä puolen vuoden sisällä. Miestyyppiseen kaljuuntumiseen saattaa liittyä myös hiivasienten aiheuttamaa tali-ihottumaa.[4]

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin puolet 50-vuotiaista miehistä kokee kaljuuntumista ja 80 prosenttia 80-vuotiaista.[8] 30-vuotiaista naisista noin 12 prosenttia potee naistyyppistä kaljuuntumista ja 30–40 prosenttia 60–69-vuotiaista.[9] Pälvikalju-nimistä autoimmuunisairautta potee noin kaksi prosenttia ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa.[10] Kaljuuntuminen on erityisen tyypillistä eurooppalaista syntyperää oleville miehille.

Androgeeneistä johtuva kaljuuntuminen saattaa alkaa on teini-iässä. Naisilla se on kuitenkin yleisintä menopaussin jälkeen.[3]

Hiustenlähdön hoitomuodot ja kosmeettiset avut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naistyyppistä kaljuuntumista hoidetaan minoksidiililla, joka tehoaa 20–25 prosentissa tapauksista. Minoksidiiliihoitoa tulee jatkaa loppuelämä, koska sen vaikutukset eivät ole pysyviä. Jos minoksidiili ei tehoa, saatetaan ehkä kokeilla esimerkiksi spironolaktonia, simetidiiniä, ehkäisypillereitä tai ketokonatsolia.[11]

Miestyyppistä kaljuuntumista hoidetaan minoksidiilillä ja finasteridillä. Ne saattavat aiheuttaa kuitenkin seksuaalisen halukkuuden ja kyvykkyyden heikkenemistä, ja riski tähän kasvaa iän karttuessa.[12]

Hiustenlähtöä voidaan korjata myös kirurgisesti niskasta siirretyllä hiussiirteillä. Hoito on kallis, mutta sen tulokset ovat pysyviä.[12]

Estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä on osoittautunut erittäin tehokkaaksi hiustenlähdön hoitomuodoksi joillekin vaihdevuodet ohittaneille naisille[13].

Ravinnossa pitäisi olla riittävästi hiustenkasvun vaatimia C-, B- ja A-vitamiineja sekä sinkkiä, rautaa, kuparia, seleeniä, piitä, magnesiumia ja kalsiumia[14].

Kaljuutta voidaan myös peittää peruukein tai eri hiustyylein, kuten kampaamalla jäljellä olevat hiukset peittämään kalju kohta. Hiusten harventumista voidaan peittää hiustuuhentimella eli niin sanotulla hiuspölyllä (hair fiber), joka värjää päänahan värillä, joka on lähellä hiusten oma väriä[15].

Jotkut hiustenlähdöstä kärsineet saattavat pitää hiusten ajelua kokonaan pois puhdistavana ja vapauttavana kokemuksena.[16]

Hiustenlähdön ja kaljuuntumisen psykologiset seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiustenlähdön ja kaljuuntumisen psykologisten seurausten on havaittu vaihtelevan laajasti.[17][18] Jotkut hyväksyvät kaljuuntumisen aiheuttaman muutoksen hyvin ilman psykologisia oireita, toisilla puolestaan psykologiset seuraukset ovat pahimmillaan vakavia ja voivat ilmetä esimerkiksi ahdistuksena, masennuksena, aggressiivisuutena, uupuneisuutena, itsetunnon huononemisena, sosiaalisena eristäytymisenä ja itsemurha-ajatuksina[19].

Syövän hoidossa käytetyn kemoterapian aiheuttama hiustenlähtö voi olla erityisesti naispotilaille hyvin raskas psykologinen taakka. Jo pelkkä tieto mahdollisesta hiusten menettämisestä kemoterapiassa voi aiheuttaa huomattavaa ahdistuneisuutta ja stressiä.[19]

Kaljun sosiaalinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalju nainen.

Kaljua voidaan pitää myös eräänä hiustyylinä. Suomessa kalju muodostui eräänlaiseksi tavaramerkiksi esimerkiksi presidentti Urho Kekkoselle, muusikko Juice Leskiselle[20] ja kirjailija-ohjaaja Jouko Turkalle[21].

Skinheadeille ajeltu pää on keskeinen tunnusmerkki, ja erityisesti aiempina vuosikymmeninä täysin kaljuksi ajeltu pää valkoihoisilla yhdistettiinkin hyvin laajasti skinheadeihin ja uusnatseihin[22]. Varsinkin 1990-luvulta lähtien esimerkiksi Zinédine Zidanen ja Dwayne Johnsonin kaltaisten julkisuuden henkilöiden on katsottu tehneen kaljuksi ajellusta päästä sosiaalisesti hyväksytymmän länsimaissa[23].

Kaljulla voi olla myös uskonnollinen merkitys. Esimerkiksi joissain kristillisissä kirkkokunnissa harjoitettu tonsuuri eli munkkien pään ajeleminen kaljuksi merkitsee puhdistumisriittiä, siirtymistä maallisesta elämästä henkiseen elämään[24].

BDSM-kulttuurissa alistetun osapuolen eli subin pään ajelu kaljuksi voi olla eräs alistamisen muoto.

Kalju naisilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisilla kaljuuntuminen on edelleen hyvin laajasti tabu. Kaljuja naisia ei juurikaan esiinny valtavirtamediassa.[25] Silti ainakin Yhdysvalloissa arviolta 50 prosenttia naisista kokee jossain vaiheessa elämäänsä havaittavaa hiustenlähtöä. Hiustenlähtö on erityisen yleistä yli 40-vuotiailla, vastikään synnyttäneillä, syöpähoidoissa tai muunlaisissa lääketieteellisissä hoidoissa olleilla sekä esimerkiksi tiukkoja poninhäntiä tai voimakkaita hiustuotteita käyttävillä.[26]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 13.5.2020.
  2. ↑ a b Jonna Waddington: Miksi tukka tippuu? 7 syytä, jotka liittyvät sairauksiin Ilta-Sanomat. 20.6.2018. Viitattu 10.5.2022.
  3. ↑ a b c Androgenetic alopecia: MedlinePlus Genetics medlineplus.gov. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b Kannattaako kaljuuntuvan vältellä pesua? Hiusmyytit lääkärin syynissä: "Tavallinen harhaluulo" mtvuutiset.fi. 7.2.2022. Viitattu 10.5.2022.
  5. ↑ Jay C. Vary: Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis. The Medical Clinics of North America, marraskuu 2015, 99. vsk, nro 6, s. 1195–1211. PubMed:26476248. doi:10.1016/j.mcna.2015.07.003. ISSN 1557-9859. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ Rajani Nalluri, Matthew Harries: Alopecia in general medicine. Clinical Medicine, helmikuu 2016, 16. vsk, nro 1, s. 74–78. PubMed:26833522. doi:10.7861/clinmedicine.16-1-74. ISSN 1473-4893. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ klinik.fi: Hiustenlähtö klinik.fi. Viitattu 5.5.2022.
  8. ↑ Francesca Lolli, Francesco Pallotti, Alfredo Rossi, Maria C. Fortuna, Gemma Caro, Andrea Lenzi: Androgenetic alopecia: a review. Endocrine, heinäkuu 2017, 57. vsk, nro 1, s. 9–17. PubMed:28349362. doi:10.1007/s12020-017-1280-y. ISSN 1559-0100.
  9. ↑ Ingrid Herskovitz, Antonella Tosti: Female Pattern Hair Loss. International Journal of Endocrinology and Metabolism, 21.10.2013, 11. vsk, nro 4. PubMed:24719635. doi:10.5812/ijem.9860. ISSN 1726-913X. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Jay C. Vary: Selected Disorders of Skin Appendages--Acne, Alopecia, Hyperhidrosis. The Medical Clinics of North America, marraskuu 2015, 99. vsk, nro 6, s. 1195–1211. PubMed:26476248. doi:10.1016/j.mcna.2015.07.003. ISSN 1557-9859. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Female pattern baldness Information | Mount Sinai - New York Mount Sinai Health System. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  12. ↑ a b Kannattaako kaljuuntuvan vältellä pesua? Hiusmyytit lääkärin syynissä: "Tavallinen harhaluulo" mtvuutiset.fi. 7.2.2022. Viitattu 10.5.2022.
  13. ↑ Hormone Replacement Therapy as a Hair Loss Treatment - Hair Loss Center - Everyday Health EverydayHealth.com. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Nutrition of women with hair loss problem during the period of menopause. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4828511/
  15. ↑ ”Does Hair Fiber Work? Does It Make Hair Look Thicker? (All Your Q's Answered)”. fi-FI
  16. ↑ Esa otti halvan pillerin ja tuhosi seksielämänsä – 500 suomalaismiestä kertoi HS:lle kaljuuntumisen seurauksista Helsingin Sanomat. 10.1.2020. Viitattu 13.5.2020.
  17. ↑ Jan Passchier, Jeroen Erdman, Fatima Hammiche, Ruud A. M. Erdman: Androgenetic alopecia: stress of discovery. Psychological Reports, February 2006, nro 1, s. 226–228. PubMed:16673981. doi:10.2466/pr0.98.1.226-228. ISSN 0033-2941. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ F. Poot: [Psychological consequences of chronic hair diseases]. Revue Medicale De Bruxelles, September 2004, nro 4, s. A286–288. PubMed:15516058. ISSN 0035-3639. Artikkelin verkkoversio.
  19. ↑ a b Hilal Gokalp: Psychosocial Aspects of Hair Loss. Hair and Scalp Disorders, 3.5.2017. doi:10.5772/66156. Artikkelin verkkoversio. en
  20. ↑ Juice Leskinen: Kansallisrunoilija City. Viitattu 13.5.2020.
  21. ↑ Turkka oli veijari, ärsyttäjä, nero ja voimamies Lapinkansa.fi. Viitattu 13.5.2020.
  22. ↑ Why the skinhead look has been widely misunderstood Dazed. 14.5.2019. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Leo Benedictus: The 10 rules for bald men – including David Cameron The Guardian. 12.2.2013. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Miksi munkit ovat kaljuja? historianet.fi. Viitattu 13.5.2020.
  25. ↑ Women Open Up About Hair Loss And The Stigma They've Faced HuffPost. 17.3.2020. Viitattu 13.5.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Hair Loss in Women: Causes, Types, Diagnosis & Treatments Cleveland Clinic. Viitattu 13.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalju.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kalju&oldid=21313607”