Jupiterin suuri punainen pilkku
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Jupiterin suuri punainen pilkku on soikiomainen, valtava pysyvä pyörremyrsky planeetta Jupiterissa.[1] Pilkun koko on noin 25 000 x 12 000 km ja se on pidempi leveysasteiden suunnassa. Se on pituudeltaan yli 2 Maan läpimitan kokoinen. Pilkun pilvet ovat huomattavasti korkeammalla ja kylmempiä kuin monet muut Jupiterin pilvet.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suuren punaisen pilkun ominaisuudet
Jupiterin suuri punainen pilkku havaittiin 1831, ehkä jo 1665. Pilkun leveys on pohjoisesta etelään 12 000–14 000 km ja pituus 24 000–40 000 km lännestä itään. Pilkun koko on nyt 12 000 × 25 000 km.
Punaisen pilkun alkuperästä on esitetty monia teorioita, sitä on jopa pidetty Jupiterissa kelluvana kiinteänä alueena. Amerikkalainen tähtitieteilijä Garard Kuiper väitti sen olevan suuri ukkospilvialue. Nykyään tiedetään pilkun olevan valtava pyörremyrsky.
Sen punaisen värin arvellaan johtuvan pilvissä olevista fosforiyhdisteistä. Toinen värin syy lienee se, että pilkku nousee sinistä valoa sirottavaa metaanikerrosta korkeammalle. Metaani pysyttelee raskaana kaasuna enimmäkseen Jupiterin alemmassa ilmakehässä.[2] Punaisen pilkun pilvet vaihtelevat laskujen mukaan 50 km:n korkeushaarukassa.
Punaisen pilkun keskiosa on laajalti ympäristöään korkeammalla. Lämpökuvien mukaan pilkku on kylmempi kuin monet muut planeetan pilvet. Pilkun nousuvirtaus on hidas, vain muutamia senttejä sekunnissa. Pilkku luo ylempään ilmakehään korkeapaineen.
Punaisen pilkun soikiomainen pilvipyörre pyörii vastapäivään 6 Maan päivässä eli 14 Jupiterin päivässä. Pyörimisnopeus on yli 80 metriä sekunnissa, ulkolaidaltaan 560 km/h. Sen vierellä puhaltavat nopeat suihkuvirtaukset.
Punaista pilkkua vastaava pyörre on pystytty tuottamaan tietokonesimulaatioissa, jotka jäljittelevät Jupiterin kaasukehän virtauksia. Niissä monet pienet pyörteet yhdistyvät suureksi pyörteeksi, jonka asemaan vaikuttaa mm. coriolisvoima.
[muokkaa] Suuren punaisen pilkun kehitys
Sata vuotta sitten pilkku oli kaksi kertaa nykyistä suurempi, eli sen pituus oli 50 000 km ja leveys 11 000 km, tämän jälkeen pilkku on pyöristynyt kutistuen pituussuunnassa.
Punaisen pilkun koko ja väri ovat vaihdelleet ajan saatossa, ja joskus se on haalistunut lähes olemattomiin.
Pilkku sijaitsee 22. eteläisellä leveysasteella hyvinkin pysyvästi. Pilkun pituusaste sen sijaan vaihtelee huomattavasti ajan mukana. Pilkun ajautumisnopeus kytkeytyy eteläisen ekvaattorivyön kirkkauteen ja eteläisen trooppisen häiriön puuttumiseen ja olemiseen. Pilkun tuottava nousuvirtaus on huomattavasti pilkkua pienempi. Virtaus kääntyy ylhäällä sivulle ja pyörii kuin puutarhan kastelulaitteen suulake levittäen alhaalta tullutta materiaa sivuille.
[muokkaa] Jupiterin muut pilkut
Jupiterissa on nähty myös ruskeita, valkeita ja punaisia soikioita, jotka ovat Suurta Punaista pilkkua lyhytikäisempiä. Vuonna 2000 Jupiteriin syntyi yhdistymällä kolmesta suuresta valkeasta soikiopilkusta Pieni punainen pilkku, joka on näyttänyt voimistuvan jatkuvasti.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ben Evans ja David Michael Harland: NASA's Voyager missions: exploring the outer solar system and beyond, s. 95. Springer, 2004. ISBN 9781852337452. (englanniksi)
- ↑ Jupiter Viitattu 29. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
