Myskisorsa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Myskisorsa
MuscovyDuck.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Cairina
Laji: moschata
Kaksiosainen nimi
Cairina moschata
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Myskisorsa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Myskisorsa Commonsissa

Myskisorsa (Cairina moschata) on iso sorsalintu, jonka luonnollinen esiintymisalue kattaa Meksikon, Keski- ja Etelä-Amerikan. Pieniä luonnonvaraisia kantoja on muodostunut myös Yhdysvaltoihin erityisesti Rio Granden suostoalueelle Teksasiin ja jopa Kanadan eteläosiin. Villiintyneitä myskisorsia tavataan myös Uudessa-Seelannissa ja Euroopassa.

Myskisorsan kesytyshistoria ulottuu kauaksi ennen Kolumbuksen saapumista Amerikkaan 1492. Nykyään myskisorsa, joskus myös myskiankaksi kutsuttu, on yleinen puistolintu ja kesyankka.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan tavallista, sinisorsasta jalostettua ankkaa suurempi. Pituus 65-85 cm, paino 2-3 kg. Kesyt urokset voivat painaa jopa 6 kg. Koiras on huomattavasti naarasta suurempi ja värikkäämpi. Luonnossa myskisorsat ovat hyviä lentäjiä, mutta ankkana sen keho on liian tukeva, ja tarhaoloista johtuen sen lentolihakset eivät ole päässeet kehittymään, joten kesyt yksilöt eivät useinkaan pysty lentämään.

Luonnolliselta väriltään myskisorsa on musta, varsinkin koiras on selästä hohtavan vihertävänmusta. Siivellä on laaja valkoinen kuvio. Myös siiven alapinta on laajalti valkoinen. Koiraan nokan tyvellä on kyhmy ja laaja paljasnahkainen, punertava alue, ikään kuin heltta. Luonnonvaraisilla linnuilla, sekä tarhatuilla naarailla ja nuorilla yksilöillä, heltta on hvyin pieni, tai sitä ei ole. Päälaella voi olla kapea töyhtö. Kesyt ankat voivat olla lähes minkä värisiä tahansa mustan ja valkoisen välillä. Sorsalinnuksi sillä on huomattavan pitkä pyrstö ja vahvat kynnet (ks. elinympäristö).

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikassa Teksasin eteläosista, Rio Grandelta, Argentiinaan saakka. Egyptissä on todettu vanha luonnonvarainen kanta, mutta sen alkuperästä ei ole tietoa. Myskiankkaa tarhataan ja jalostetaan erittäin yleisesti ympäri maailmaa, etenkin Ranskassa se on hyvin suosittu. Suomessakin myskiankkoja tarhataan sekä liha-ankaksi että puistolammikoiden koristeeksi.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsälammet, -purot ja -joet, suot, mangrovemetsiköt. Arka ja omissa oloissaan viihtyvä laji. Muodostaa pieniä, toisinaan kuitenkin jopa sadan yksilön, parvia.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on puussa, joko kolossa tai jonkin suuren linnun (kalasääski, kotkat) vanhassa pesässä, jopa palmun latvassa. Laatii pesänsä mielellään myös linnunpönttöön. Kermanvärisiä munia on 10-15, haudonta kestää 5 viikkoa. Untuvikot ovat keltaisen ja ruskean kirjavia. On epäselvää, miten poikaset pääsevät pesästä veteen.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myskisorsa on kaikkiruokainen. Se syö vedestä pieneliöitä, pikkukaloja, sammakoita, vesikasveja jne. Tarhaoloissa jyviä ja esimerkiksi kaurapuuroa sekä tuoreita kasviksia. Tarhassa on aina oltava tarjolla puhdasta vettä, hiekkaa ja kalkkia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Cairina moschata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)