Viikunat
Wikipedia
| Viikunat | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ficus elastica | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Viikunat eli fiikukset (Ficus) on mulperikasvisuku, jossa on ainakin 800 trooppista tai subtrooppista puuta, pensasta ja liaania. Viikunoiden yksineuvoiset kukat ovat onton, turpean kukkalapakon sisässä.
Sukuun kuuluu puita, pensaita ja jokunen köynnös. Useimmat lajit ovat kotoisin Itä-Aasian trooppisista osista.[1]
Noin viisi metriä korkeaksi kasvavaa paksurunkoista aitoviikunaa (Ficus carica) kasvatetaan varsinkin Välimeren maissa maukkaiden kukkalapakoidensa, viikunoiden, vuoksi. Sillä on sormihalkoiset, nahkeat lehdet. Kypsät viikunat ovat päärynän muotoisia, ja niissä on jopa 70 % sokeria. Myös sykomoriviikunapuuta (Ficus sycomorus) kasvatetaan syötävien kukkalapakoidensa, ns. faaraon- eli aataminviikunoiden vuoksi. Banian eli banianiviikuna (Ficus benghalensis) on ilmajuurien avulla suuria kasvustoja muodostava laji ja hindujen pyhä puu, jonka varjossa Buddhan sanotaan mietiskelleen.
Kumiviikuna (Ficus elastica) oli aikaisemmin tärkeä kautsukasvi. Nykyisin se tunnetaan kookkaana sisätilojen viherkasvina, huonekumipuuna eli fiikuksena. Suvun muita suosittuja huonekasveja ovat limoviikuna (Ficus benjamina), lyyraviikuna (Ficus lyrata) ja kääpiököynnösviikuna (Ficus pumila 'Minima').[2]

