Codex Mendoza

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Codex Mendoza
Codex Mendozan ensimmäinen sivu.
Codex Mendozan ensimmäinen sivu.
Kieli espanja
Genre koodeksi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Codex Mendoza on kolmiosainen asteekkien koodeksi, joka tehtiin 1540-luvun alkupuolella eli noin 20 vuotta Meksikon espanjalaisvalloituksen jälkeen. Koodeksi sisältää asteekkien historiaa, päivittäistä elämää ja maakuntien maksamien pakkoverojen luetteloita. Nimensä se on saanut Antonio de Mendozalta, joka oli koodeksin valmistumisaikaan Uuden-Espanjan varakuningas. Alkuperäisteosta säilytetään Oxfordin yliopiston Bodleian Libraryssa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Codex Mendoza tehtiin espanjalaisvalloituksen jälkeen 1540-luvun alussa Espanjan kuningas Kaarle V:n käskystä. Koodeksi jouduttiin valmistamaan nopeasti, jotta se olisi ehtinyt laivoihin, jotka veivät aarteita Meksikosta Espanjaan. Matkalla Espanjaan ranskalaiset merirosvot hyökkäsivät koodeksia kuljettaneen espanjalaisaluksen kimppuun ja ryöstivät sen. Koodeksi säilyi kuitenkin vahingoittumattomana ja kulkeutui Ranskan hoviin. Se vaihtoi vielä tämän jälkeen omistajaa muutaman kerran, mutta päätyi sitten Bodleian Libraryyn.[1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekisotureita kuvattuna Codex Mendozassa.

Codex Mendoza koostuu 72 kuvasivusta, joissa on kuvien lisäksi lyhyet espanjankieliset selostukset. Koodeksi sisältää myös 63 sivua espanjalaisten laatimia kuvasivuja koskevia huomautuksia. Teos on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen kertoo asteekivaltion tekemien valloitusten historiasta, toinen valloitetuilta 38 maakunnasta maksetuista pakkoveroista ja kolmas asteekkien arkipäivän elämästä.[1] Teoksen kaksi ensimmäistä osaa ovat todennäköisesti suoria kopioita jo ennen espanjalaisvalloitusta tehdyistä käsikirjoituksista. Viimeinen osio on todennäköisesti uusi.[2]

Koodeksin osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kappale alkaa vuodesta 1325, jolloin asteekit löysivät Tenochtitlánin kaupunkisaaren. Muut sivut kertovat yhdeksän eri asteekihallitsijan tekemistä valloituksista. Jokaisen hallitsijan valloituksista kertovassa luettelossa on kyseistä hallitsijaa esittävä piirros, hallitsijan nimi hieroglyfimerkeillä ja valloitettujen kaupunkien nimiä kuvaavia hieroglyfimerkkejä. Jokaisen valloitetun kaupungin hieroglyfimerkissä on kuvattu luhistuva temppeli, joka symboloi kaupungin kukistumista. Toinen osa kuvaa valloitettujen alueiden maksamia veroja, joita maksettiin esimerkiksi maissilla, pavuilla, höyhenkoristeisilla asuilla ja jadesta tehdyillä koruilla. Viimeinen osa kuvailee asteekkimiesten ja -naisten elämää. Kuvailtuna on esimerkiksi lapsuus, koulu, naimisiin meno ja papiksi vihkimiset. Kuvia on myös erilaisista ammateista kuten höyhenkoristelusta ja paheista kuten juoruilu ja varastaminen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Göran Burenhult: Ihmisten suku – Mayoista maoreihin. WSOY, 1994. ISBN 951-0-18782-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Burenhult 1994, s. 72
  2. a b Burenhult 1994, s. 73

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]