Mesoamerikkalainen pallopeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muinainen Monte Albánin sapoteekkikaupungin pallokenttä.
Muinainen mayojen Chichén Itzássa sijainneen pallokentän kivinen "kori".

Mesoamerikkalainen pallopeli (esp. juego de pelota) oli ennen siirtomaa-aikaa yli 3000 vuoden ajan useiden intiaanisivilisaatioiden pelaama ritualistisesti tärkeä joukkuepallopeli. Pelin sääntöjä ei tiedetä, mutta sen ajatellaan muistuttaneen jossain määrin koripalloa tai lentopalloa. Yleensä peliä pelattiin iskemällä palloa lanteilla. Toisinaan peli liittyi uskonnollisiin rituaaleihin, joissa esimerkiksi hävineen joukkueen kapteeni uhrattiin surmaamalla. Toisinaan voittajajoukkueen kapteeni surmattiin,sillä hänen ajateltiin olevan tarpeeksi "mahtava" uhrattavaksi. Mutta peliä pelattiin myös vapaa-ajan iloksi niin kuin nykyäänkin. Se oli suosittu muinaisessa Mesoamerikassa, missä sitä pelattiin muun muassa olmeekkien, sapoteekkien, tolteekkien ja asteekkien parissa. Asteekkien versio pelistä oli nimeltään ullamaliztli, he kutsuivat pallokenttiään nimellä tlachtli ja heidän pääkaupungissaan ollut pyhä pallokenttä oli nimeltään Teotlachco.

Pelin säännöistä oli erilaisia muunnelmia. Peliä pelattiin Nicaraguasta pohjoiseen ehkä jopa Arizonaan asti. Pallon läpimitta saattoi olla 8-20 cm ja painaa 170 g - 4 kg, riippuen pallopelin lajista. Peliä saatettiin palata sauvoilla, käsillä, ja lanteilla. Yleensä pitkulaisen pallokentän muoto muistutti tavallisesti ylhäältä katsoen päätyviivaista isoa I-kirjainta. I, heavily serifed.png. monien pallokenttien sivut olivat suurelta osin loivasti viistot. Pallokenttiä on löydetty mesoamerikasta noin 1300. Pallopeliin liittyi rituaaleja, joissa uhrattiin votiivipatsaita. Pallopelin muunnelmia, muun muassa ulamaa, pelataan joissain Mesoamerikan paikoissa vieläkin.

Pallopelin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat merkit pelistä on löydetty Etelä-Meksikon ja Nicaraguan rajalta Tyynenmeren rannikon läheltä Soconuscon alueelta ajalta noin 1400 eaa. Paso de la Amadasta, josta on löydetty 80 x 8 m kokoinen matalien, pitkulaisten kumpujen reunustama kenttä.

Toiset sanovat pelin alkaneen olmeekkien alueelta, mistä on löydetty kumipalloja El Manatista 1700-1600 eaa. Täältä on löydetty myös pienoispatsaita, jotka usein liittyvät pallopeliin. Varhaisimmat esiklaasisen ajan pallokentät olivat kapeita suorakaiteita, mutta esimerkiksi Guatemalan ylängön esiklassinen La Lagunitan kenttä oli pyöreä. San Lorenzo Tenochtitlánista on löydetty monia pallonpalaajan patsaita ajalta 1250-1150 eaa.

Pallokenttä ilmestyi olmeekkien maahan San Lorenzo Tenochtitlániin vasta melko myöhään, 600-400 eaa. Mesomerikan ylängölle Tlapacoyaan ja Tlatilcoon ilmestyivät pallopelaamiseen liittyvät pienoispatsaat noin 1000 eaa. Pallokenttiä tältä ajalta ei ole täällä säilynyt, ehkä peliä pelattiin tilapäisesti merkityillä kentillä. Pallokentät olivat alussa avoinpäätyiisä, myöhemmin niihin ilmastyi päätyraunat, joiden takia niistä tuli ylhäältä katsoen I:n muotoisia. Pallokenttiä alkoi ilmestyä laajalle Mesoamerikkaan, muun muassa Chiapasiin ja Oaxacan noin 300 eaa. Varhaisklassisella ajalla pallokenttien päihin alkoi ilmestyä pallon karkaamista estäviä kumpuja, ja pallokentistä tuli monin paikoin täysin suljettuja myöhäisklassisella ajalla. Pallokenttien kehitys ei noudattanut suoraviivaista etenemistä avoimista täysin suljettuihin I-mäisiin. Avoimia, suorakaiteen muotoisia pallokenttiä rakennettiin klassisen ajan lopuille asti varsinkin pienemmissä paikoissa.

Pallopelin ja ihmisuhrien kytköksen uskotaan ilmestyneen arkaologisesti katsoen melko myöhään, vasta klassisella ajalla. Klassinen Veracruzin ja mayojen kulttuuri suosivat ihmisuhreihin liittynyttä pallopeliä erityisesti. Merkkejä tästä näkyy muun muassa Veracruzin seudun Apariciossa 700-900 jaa. ja El Tajinissa 850 - 1100 jaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mesoamerikkalainen pallopeli.