Thapsuksen taistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thapsuksen taistelu
Osa Julius Caesarin kansalaissotaa
Thapsuksen ja muiden Julius Caesarin taistelujen sijainti.
Thapsuksen ja muiden Julius Caesarin taistelujen sijainti.
Päivämäärä:

6. helmikuuta 46 eaa.

Paikka:

Thapsus

Lopputulos:

Caesarin kannattajien murskavoitto

Osapuolet

Senaatin kannattajat

Caesarin kannattajat

Komentajat

Cato nuorempi ja
Metellus Scipio

Julius Caesar

Vahvuudet

ainakin 10 legioonaa,
2 500 ratsuväkeä ja Juban liittolaisjoukkoihin kuuluvat 60 elefanttia

yli 10 legioonaa

Tappiot

30 000

1 000

Julius Caesarin kansalaissodan taistelut

Massilia - Ilerda - Utica - Bagradas - Dyrrhakhion - Farsalos - Ruspina - Thapsus - Munda

Thapsuksen taistelu käytiin 6. huhtikuuta 46 eaa. Rooman senaatin kannattajien ja Julius Caesarin välillä. Taistelu käytiin lähellä Thapsuksen kaupunkia (nykyinen Ras Dimas Tunisiassa). Senaatin joukkoja johtivat Marcus Porcius Cato nuorempi ja Quintus Caecillius Metellus Scipio. Caesarin joukot voittivat taistelun ja Caesar sai näin kukistettua häntä vastustavat joukot Afrikassa.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caesar aloitti sisällissodan vuonna 49 eaa. ylittäessään Rubikon-joen, vaikka senaatti oli määrännyt hänet luopumaan armeijastaan. Caesarin vastustajat pakenivat Roomasta Pompeiuksen johdolla Kreikkaan. Caesar kukisti vastustajansa Farsaloksen taistelussa vuonna 48 eaa. Pompeiuksen kuoleman jälkeen Caesarin vastustajat pakenivat African provinsseihin, missä he jatkoivat vastarintaa Cato nuoremman ja Metellus Scipion johdolla. Muita tärkeitä Caesarin vastustajia Afrikassa olivat Titus Labienus, Publius Attius Varus, Lucius Afranius, Marcus Petreius sekä Pompeiuksen pojat Sextus Pompeius ja Gnaeus Pompeius. Heidän liittolaisenaan oli myös Numidian kuningas Juba I.

Caesar palasi Roomaan sen jälkeen kun oli rauhoittanut itäiset provinssit. Hän saapui Afrikkaan 28. joulukuuta 47 eaa. Aluksi kummatkin osapuolet välttelivät taistelua, mutta kun Caesar alkoi piirittää Thapsuksen kaupunkia hänen vastustajiensa oli pakko toimia.

Taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caesar johti omien joukkojensa oikeaa siipeä ja oli asettanut ratsuväkensä ja jousimiehensä sivustoille. Jousimiehet suuntasivat nuolensa vihollisen sotanorsuja kohti, jotka saatiin pillastumaan ja tallaamaan maahan oman puolensa sotilaita. Osa norsuista iski Caesarin keskustaan, jossa Legio V Alaudae otti vastaan hyökkäyksen niin urhoollisesti, että jatkossa se kantoi elefantin kuvaa legioonansa symbolina. Metelluksen menetettyä norsunsa tilanne kääntyi häntä vastaan. Caesarin ratsuväki pääsi kiertämään vihollisen selustaan ja tuhosi sen linnoitetun leirin. Tämän jälkeen Juban liittolaisjoukot pakenivat ja taistelu oli käytännössä loppu.

Metellus yritti antautua noin 10 000 sotilaan kanssa, mutta Caesarin joukot tappoivat heidät. Tämä oli erikoistapaus, koska Caesar oli tunnettu armeliaisuudestaan. Eräiden lähteiden mukaan Caesar sai epileptisen kohtauksen taistelun aikana eikä siksi ollut tajuissaan taistelun loppuhetkillä.

Lopputulos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelun jälkeen Caesar jatkoi Thapsuksen piirittämistä ja kaupunki vallattiinkin pian. Tämän jälkeen hän jatkoi Uticaan, missä Cato nuorempi oli joukkoineen. Kuultuaan kumppaneidensa kuolleen Cato teki itsemurhan. Saatuaan Afrikan rauhoitettua Caesar palasi Roomaan 25. heinäkuuta. Kansalaissota päättyi lopullisesti vasta Mundan taistelun jälkeen vuonna 45 eaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]