Thapsuksen taistelu
Wikipedia
| Thapsuksen taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Julius Caesarin kansalaissotaa | |||||||
|
|
|||||||
|
|||||||
| Taistelijat | |||||||
|
Senaatin kannattajat |
Caesarin kannattajat |
||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
ainakin 10 legioonaa, |
yli 10 legioonaa |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
30 000 |
1 000 |
||||||
|
|||||||
Thapsuksen taistelu käytiin 6. huhtikuuta 46 eaa. Rooman senaatin kannattajien ja Julius Caesarin välillä. Taistelu käytiin lähellä Thapsuksen kaupunkia (nykyinen Ras Dimas Tunisiassa). Senaatin joukkoja johtivat Marcus Porcius Cato nuorempi ja Quintus Caecillius Metellus Scipio. Caesarin joukot voittivat taistelun ja Caesar sai näin kukistettua häntä vastustavat joukot Afrikassa.
[muokkaa] Tausta
Caesar aloitti sisällissodan vuonna 49 eaa. ylittäessään Rubikon-joen vaikka senaatti oli määrännyt hänet luopumaan armeijastaan. Caesarin vastustajat pakenivat Roomasta Pompeiuksen johdolla Kreikkaan. Caesar kukisti vastustajansa Farsaloksen taistelussa vuonna 48 eaa. Pompeiuksen kuoleman jälkeen Caesarin vastustajat pakenivat African provinsseihin jossa he jatkoivat vastarintaa Cato nuoremman ja Metellus Scipion johdolla. Muita tärkeitä Caesarin vastustajia Afrikassa olivat Titus Labienus, Publius Attius Varus, Lucius Afranius, Marcus Petreius sekä pompeiuksen pojat Sextus Pompeius ja Gnaeus Pompeius. Heidän liittolaisenaan oli myös Numidian kuningas Juba I.
Caesar palasi Roomaan sen jälkeen kun oli rauhoittanut itäiset provinssit. Hän saapui Afrikkaan 28. joulukuuta 47 eaa. Aluksi kummatkin osapuolet välttelivät taistelua, mutta kun Caesar aloitti piirittämään Thapsuksen kaupunkia oli hänen vastustajiensa pakko toimia.
[muokkaa] Taistelu
Caesar johti omien joukkojensa oikeaa siipeä ja oli asettanut ratsuväkensä ja jousimiehensä sivustoille. Jousimiehet suuntasivat nuolensa vihollisen elefantteja kohti, jotka saatiin pillastumaan ja tallaamaan maahan oman puolensa sotilaita. Osa elefanteista iski Caesarin keskustaan jossa Legio V Alaudae otti vastaan hyökkäyksen niin urhokkaasti että se tulevaisuudessa kantoi elefantin kuvaa legioonansa symbolina. Menetettyään elefanttinsa tilanne kääntyi Metellusta vastaan. Caesarin ratsuväki pääsi kiertämään vihollisen selustaan ja tuhosi sen linnoitetun leirin. Tämän jälkeen Juban liittolaisjoukot pakenivat ja taistelu oli käytännössä loppu.
Metellus yritti antautua noin 10 000 sotilaan kanssa, mutta Caesarin joukot tappoivat heidät. Tämä oli erikoistapaus koska Caesar oli tunnettu armeliaisuudestaan. Eräiden lähteiden mukaan Caesar sai epileptisen kohtauksen taistelun aikana ja ei näin ollut tajuissaan taistelun loppuhetkillä.
[muokkaa] Lopputulos
Taistelun jälkeen Caesar jatkoi Thapsuksen piirittämistä ja kaupunki vallattiinkin pian. Tämän jälkeen hän jatkoi Uticaan jossa Cato nuorempi oli joukkoineen. Kuultuaan kumppaneidensa kuoltua Cato teki itsemurhan. Saatuaan Afrikan rauhoitettua Caesar palasi Roomaan 25. heinäkuuta. Kansalaissota päättyi lopullisesti vasta Mundan taistelun jälkeen vuonna 45 eaa.

