Hans-Jürgen Stumpff

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kenraalieversti Stumpff (oik.) ja kenraali Hj. Siilasvuo Pohjois-Suomessa jatkosodan aikana.
Kenraalieversti Stumpff, sotamarsalkka Keitel ja kenraaliamiraali von Friedeburg allekirjoittamassa Saksan antautumisasiakirjoja Berliinissä toukokuussa 1945.

Hans-Jürgen Stumpff (15. kesäkuuta 1889 Kolberg, Saksa9. maaliskuuta 1968 Frankfurt am Main, Saksa) oli saksalainen Luftwaffen kenraali toisen maailmansodan aikaan.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stumpff liittyi 2. syyskuuta 1907 kadetiksi preussilaiseen 12. krenatöörirykmenttiin. 19. marraskuuta 1908 hänet ylennettiin luutnantiksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli yleisesikunnassa ja sodan loppuun mennessä hän oli ylennyt jo kapteeniksi. Weimarin tasavallan ajan hän toimi yleisesikuntaupseerina ja myöhemmin osastojohtajana valtakunnanpuolustusministeriössä.

1. syyskuuta 1933 hänet valittiin aliluutnantiksi juuri perustettuun Luftwaffeen, jossa hänestä myöhemmin tuli henkilöstöpäällikkö. Aikavälillä 1. heinäkuuta 1937 – 31. tammikuuta 1939 hän toimi Luftwaffen yleisesikuntapäällikkönä.[1] Hänet ylennettiin kenraaliksi (General der Flieger) hänen ansioistaan Luftwaffen perustamisen ja rakentamisen johdosta.

Toisen maailmansodan aikana hänet ylennettiin kesäkuussa 1940 kenraalieverstiksi ja syyskuussa 1941 hänelle myönnettiin rautaristin ritariristi. Keväällä 1940 Stumpff komensi muutaman kuukauden ajan 1. ilma-armeijaa, jonka jälkeen hänet siirrettiin 10. toukokuuta 1940 alkaen myös Suomessa toimineen 5. ilma-armeijan komentajaksi. Stumpffin johtamana ilma-armeija osallistui muun muassa taisteluun Britanniasta, hyökäten Norjaan tukeutuen Pohjois-Englantiin ja Skotlantiin. 6. tammikuuta 1944 Stumpff siirrettiin Saksaan, valtakunnanpuolustuksen ylipäälliköksi, johtamaan torjuntatoimia Saksan keskiosaan suuntautuneita liittoutuneiden pommituksia vastaan. 9. helmikuuta 1944 alkaen aina sodan loppuun asti hän toimi Luftwaffen esikuntapäällikkönä sekä samalla Luftwaffen ylipäällikön sijaisena.[1]

9. toukokuuta 1945 Stumpff kuului ryhmään, joka allekirjoitti Saksan ehdoitta antautumisen Berliinissä. 1947 hänet vapautettiin brittiläisestä sotavankilasta.

Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valtonen, Hannu: Luftwaffen pohjoinen sivusta. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1997. ISBN 951-95688-5-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Valtonen 1997 s. 406

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]