Juhana Maaton

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhana Maaton 1900-luvun alun historiankirjassa

Kuningas Juhana, yleisesti tunnettu nimellä Juhana Maaton. (Lukuisten vanhempien veljiensä jäljiltä hänelle ei ollut jäänyt perintömaata isältään.) (engl. John Lackland, ransk. Jean Sans Terre, s. 24. joulukuuta n. 1166, Beaumont Palace, Oxford – k. 18. lokakuuta/19. lokakuuta 1216, Newark-on-Trent) oli Englannin kuningas, joka hallitsi vuodesta 1199 kuolemaansa asti. Hän oli myös Normandian herttua (1199–1204), Mainen kreivi (1199–1203) ja Akvitanian herttua (1199–1216). Juhana oli Henrik II:n poika ja edellisen kuninkaan Rikhard I Leijonamielen nuorempi veli.

Juhanaa on pidetty arvostetun edeltäjänsä vastakohtana, saamattomana julmurina, mutta varsinkin erityinen julmuus edeltäjään nähden saattaa olla aikansa historioitsijoiden, erityisesti Roger Wendoverilaisen liioittelua. Tämän vilkkaan mielikuvituksen lisäksi ei ole juuri viittauksia siihen, että Juhana olisi ollut edeltäjäänsä julmempi tai häikäilemättömämpi. [1] Juhanan hallitsijakausi sujui onnettomasti, hän menetti lähes kaikki kuningaskunnan omistukset Ranskassa ja yrittäessään ottaa niitä takaisin kärsi pahan tappion Bouvinesin taistelussa.

Juhanan valtakaudella tapahtunut ranskalaisten alueiden menetys merkitsi kuningaskunnan, joka normanniajoista asti oli ollut ranskalais-englantilainen, painopisteen siirtymistä Britanniaan, joskin Englannin kuninkaalla oli pitkään tulevaisuudessakin joitakin omistuksia Ranskassa.

Syntymä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana syntyi Beaumontin palatsissa Oxfordissa Englannin kuninkaan Henrik II:n ja Eleonoora Akvitanialaisen viidentenä poikana. Hän syntyi melko varmasti vuonna 1166 eikä 1167, kuten joskus on väitetty. Kuningas ja kuningatar eivät olleet yhdessä yhdeksää kuukautta ennen joulua 1167, mutta olivat yhdessä maaliskuussa 1166. Juhana syntyi Oxfordissa jouluna tai joulun aikoihin ja jouluna 1167 Eleonoora ja Henrik olivat Normandiassa. Laonin kaniikki kirjoitti vuosisataa myöhemmin, että Juhana sai nimensä pyhän Johannes Apostolin mukaan, jonka muistopäivänä 27. joulukuuta hän syntyi. Ralph de Diceto kertoo, että Juhana syntyi 1166 ja kuningatar nimesi hänet.

Äidin puolelta Champagnen kreivitär Marie ja Alix de France olivat hänen vanhempia sisarpuoliaan. Juhanan vanhempia sisaruksia olivat Pointiersin kreivi Vilhelm, Henrik Nuori, Saksin herttuatar Matilda, Rikhard Leijonamieli, Bretagnen herttua Gottfried, Eleonoora Englantilainen ja Johanna Plantagenet.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana oli isänsä suosikkipoika, koska nuorimpana hän ei voisi olettaa perivänsä juuri mitään. Juhanan perhe-elämä oli myrskyisää, sillä hänen kaikki isoveljensä kapinoivat isäänsä vastaan. Ennen valtaantuloaan Juhana oli jo saavuttanut kavalan maineen, vehkeiltyään veljiensä kanssa ja joskus näitä vastaan. Vuonna 1184 sekä Juhana että Rikhard ilmoittivat olevansa Akvitanian perijöitä – eräs monista näiden kahden epäystävällisistä kohtaamisista. Vuonna 1185 Juhanasta tuli Irlannin hallitsija. Irlantilaiset halveksuivat Juhanaa ja tämä jätti saaren vain kahdeksan kuukauden jälkeen.

Rikhardin poissaolo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikhardin osallistuessa kolmannelle ristiretkelle vuosina 11901194 Juhana yritti syrjäyttää Rikhardin nimeämän sijaishallitsijan, Elyn arkkipiispan Vilhelm von Longchampin. Tämä oli yksi tapahtumista, jotka inspiroivat myöhempiä kirjoittajia tuomitsemaan Juhanan roistoksi heidän muokatessaan alun perin vuosisataa aiemmin tapahtunutta Hereward the Waken legendaa Robin Hoodin tarinoiksi.

Palatessaan ristiretkeltä Rikhard joutui Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Henrik V:n vangitsemaksi. Juhanan sanotaan lähettäneen kirjeen Henrikille, jossa hän pyysi Henrikiä pitämään Rikhardia poissa Englannista niin pitkään kuin mahdollista. Rikhardin kannattajat keräsivät kuitenkin pyydetyt lunnaat, ajatellen Juhanan olevan kamala kuningas. Palattuaan Englantiin 1194 Rikhard kuitenkin antoi Juhanalle anteeksi ja nimitti tämän perijäkseen.

Joidenkin historioitsijoiden mielestä Juhana ei yrittänyt syrjäyttää Rikhardia, vaan yritti parhaansa mukaan parantaa olosuhteita maassa, jonka Rikhard oli tyhjentänyt kerätessään varoja ristiretkelleen. On oletettavaa, että kuva julmasta Juhanasta johtuu myöhemmistä munkkikronikoista. Munkit eivät pitäneet Juhanan päätöksestä olla lähtemättä huonomaineiselle neljännelle ristiretkelle.

Valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana Maattoman kuva Historia Anglorum -teoksessa n. 1250-1259

Valtataistelu Arthurin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikhardin kuoltua Juhanaa ei heti tunnustettu yleisesti kuninkaaksi. Joidenkin mielestä oikea kruununperillinen oli Bretagnen herttua Arthur I, Juhanan edesmenneen veljen Gottfriedin poika. Arthur taisteli setänsä kanssa kruunusta ja nautti Ranskan kuninkaan Filip II:n tuesta. Tämä konflikti johti kuolettavaan lopputulokseen.

Osana sotaa Arthur kidnappasi Juhanan äidin ja oman isoäitinsä Eleonoora Akvitanialaisen Mirebeaussa [1]. Juhana kuitenkin löi ja vangitsi Arthurin 31. heinäkuuta 1202. Tämä oli ensin vangittuna Falaisessa, sitten Rouenissa. Arthurin myöhempi kohtalo on epäselvä ja hän katosi huhtikuussa 1203. Tapahtunut sai useat provinssit nousemaan Juhanaa vastaan.

Kiista paavin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhana ajautui myös kriisiin paavi Innocentius III:n kanssa. Hubert Walter, Canterburyn arkkipiispa kuoli 13. heinäkuuta 1205. Munkit ilmoittivat, että heillä on yksinoikeus valita Hubertin seuraaja, kun taas sekä Englannin piispoilla että Juhanalla oli intressejä valita oma ehdokkaansa tähän merkittävään virkaan. Kun kiistaa ei pystytty ratkaisemaan, munkit valitsivat salaisesti yhden omista jäsenistään arkkipiispaksi. Juhana taasen valitsi virkaan oman ehdokkaansa. Paavi kuitenkin hylkäsi molemmat ja valitsi arkkipiispaksi Stephen Langtonin. Innocentius näin halveksui kuninkaan oikeuksia valita omia alamaisiaan. Tässä tilanteessa Juhanaa kannattivat Englannin paronit ja monet piispoista kieltäytyivät hyväksymästä Langtonia.

Juhana karkotti Canterburyn munkit heinäkuussa 1207 ja paavi määräsi Englannin kirkot suljettavaksi, eikä häitä ja hautajaisia voitu pitää moneen vuoteen. Marraskuussa 1209 Juhana itse määrättiin ekskommunikaatioon. Lopulta vuonna 1213 Juhana antoi periksi ja Stephen Langton astui virkaansa.

Kiista paronien kanssa ja Magna Charta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kukistettuaan walesilaisen kapinan vuonna 1211 ja tehtyään sovinnon paavin kanssa Juhana kohdisti jälleen katseensa ulkomaille. Kustannuksissa ei säästelty, mutta Euroopan sodissa kaikki kulminoitui 27. heinäkuuta 1214 Bouvinesin taisteluun, jossa Filip II löi Juhanan liittolaiset ja kuningas oli pakotettu epäsuotuisaan rauhaan Ranskan kanssa.

Tämä käänsi lopulta paronit Juhanaa vastaan. Runnymeden niityllä lähellä Lontoon Windsoria Juhana joutui allekirjoittamaan Magna Chartan 15. kesäkuuta 1215. Magna Chartan 63 lausetta kuvasivat aatelisten oikeuksia. Merkittävimmät lauseista olivat 39, jossa todettiin, että ketään ei saa vangita ilman oikeudenkäyntiä ja lause 40, jossa todettiin ettei kukaan voi ostaa tai evätä oikeutta. Tämän ensimmäisen Magna Chartan pykälät olivat hyvin ankaria, ja ne käytännössä tekivät Juhanasta vain nimellisen kuninkaan vailla valtaa. Juhana ei kuitenkaan katsonut kiristetyn asiakirjan velvoittavan itseään, ja heti tilaisuuden tullen hän sanoutui siitä irti, mistä seurasi sisällissota paroneja vastaan. Magna Cartaa voi pitää ihmisoikeusjulistusten ja perustuslakien ensimmäisenä versiona, josta kaikki myöhemmät ovat kehittyneet.

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylittäessään rämeistä the Washin nimellä tunnettua aluetta East Angliassa Juhana menetti arvokkaimmat aarteensa, mukaan lukien kruununjalokivensä nousuveden yllättäessä hänet. Tämä järkytti pahasti kuninkaan terveyttä ja mielentilaa ja lopulta Juhana kuoli punatautiin 18. tai 19. lokakuuta 1216 Newarkissa, silloisessa Lincolnshiressä. Juhana haudattiin Worcesterin katedraaliin Worcesterissa. Hänen yhdeksänvuotias poikansa seurasi häntä valtaistuimelle ja hallitsi Englantia Henrik III:na vuodet 1216–1272.

Juhana fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juhana ja veljensä Rikhard I yhdistetään usein Robin Hoodin seikkailuihin. Kuitenkin varhaisemmissa Robin Hood -balladeissa ainoa kuningas on "Edvard, miellyttävä kuninkaamme", joka on luultavasti Edvard I, II tai III. Juhana ja Rikhard I Leijonamieli mainitaan vasta myöhemmissä balladiversioissa.
  • William Shakespearella on näytelmä Kuningas Juhana
  • Juhana on keskeinen hahmo Sir Walter Scottin romaanissa Ivanhoe

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Daniell, Christopher: Matkaopas historiaan:Englanti. Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1995. ISBN 951-579-022-0.
Edward's crown PD cleaned.png Edeltäjä:
Rikhard I Leijonamieli
Englannin kuningas
11991216
Seuraaja:
Henrik III